Lindberg ja Ulko-ovimiehet

Category: Culinarism, Education, Elma, Materialism, Movie, Party, Social, Sport, Work — admin at 18:19 EEST in October 18, 2017

Puhhuijakkaa, edelliset kolme kuukautta ovat olleet aktiivista aikaa. Kantava teema on ollut oman elinvoiman kasvattaminen. Se on tarkoittanut liikuntaa, lukemista, töihin keskittymistä, rahan säästämistä sekä kirjoittamista.

Artikkeli Elasto Maniasta on viimein aloitettu ja takana on jo mukavat 95 tuntia puurtamista. Arvioin että noin 200 tuntia tarvitaan yhteensä, joten vuoden vaihdetta voi pitää jonkinlaisena tavoitteena tällä hetkellä. Elokuussa kirjoitin artikkelin tietoturvan hyvistä käytännöistä, koska halusin selvittää, mitkä varotoimet ovat käytännössä järkeviä tehdä, kun kaikelta ei voi kuitenkaan suojautua.

Tein pieniä paranteluja sekä Pulupalstaan että henkilökohtaiseen portfoliooni. Pulupalstan väriteemakin tuli virkistettyä uuden elämän innoittamana. Myös Facebook-presenssiä on päivitetty. Jeltsin on uusin sivuprojektini, jossa lähinnä harjoittelen web-teknologioita. Sisältö tulee Ylen ulkomaan uutisista. Töiden osalta haluan kirjata ylös Google Analytics ja Docker-koulutukset sekä AMP-projektin. Tällä hetkellä toimin toista kertaa Scrum Masterina.

Ehkä jännittävin projekti on kuitenkin ollut uusien silmälasien hankkiminen. Päädyin tanskalaiseen klassikkoon, Lindbergiin, joka tekee titaniumista erittäin keveitä (2.4 grammaa) mutta kestäviä kehyksiä, joissa ei ole olleenkaan ruuveja tai muita löystyviä osia. Lisäksi olen testaillut ensimmäistä kertaa elämässäni piilolinssejä, mutta vähän on vielä epävarmaa, että jaksaako noiden kanssa elää.

Toinen hauskuus on uusi kämppikseni, 150 cm korkea jukkapalmu. Toivottakaamme hänelle pitkää ikää!

Juhlahumurintamalla on ollut hieman hiljaisempaa, mutta Tommin ja Katjan häät tanssilattioineen sekä naisralli-ilta töiden jälkeen jääköön historian kirjoihin. Alppimuistossa ja Kallio Block Partyssa oli hyvät piknikit. One Pint Pubissa on istuttu pitkää iltaa muutaman kerran. Parhaimmillaan meidän possea on ollut reilu 30 henkeä, kun koko pubin kapasiteetti on luokkaa 50 asiakaspaikkaa.

Peruslenkin ja -salin lisäksi olen käynyt pari kertaa pelaamassa sulkapalloa sekä suunnistamassa, jota varten ihan ostin uuden kompassin ja opaskirjan. Suunnistuksen SM-sprintti järjestettiin Kannelmäessä, jossa kävin juoksemassa kaikille avoimessa kuntosarjassa. Sipoonkorpi Trail sai kunnian olla ensimmäinen polkujuoksukisani Suomessa. Puolimaratonin ajaksi kellottui 2:01.

Viime vuosina on Helsinkiin tullut useita seikkailu- ja kiipeilypuistoja, joita ilolla tervehdin. Kävimme syyskuussa kaveriporukalla testaamassa Talin Zippyn, joka oli kyllä selvästi helpompi kuin Mustikkamaan Huippu, mutta ehkä sen vuoksi myös nautinnollisempi. Mustikkamaa pitää käydä kokeilemassa uudestaan paremmilla käsivoimilla. Lisäksi ainakin Korkee ja Paloheinän Huippu ovat vielä käymättä.

Päädyin ensimmäistä kertaa seuraamaan jenkkifutista, kun Heikki kutsui mukaan katsomaan paikan päälle vaahteraliigan finaalia. Myöhemmin näimme Heikin kanssa vielä Alastarossa, missä järjestimme Ulko-ovimiehet-tapahtuman toisen kerran. Kyseessä on kilpailu, joka yhdistää oluen nopeusjuontia sekä lähinnä fyysisiä mittelöitä. Voitto tuli kotiin!

Hajahuomioista nostettakoon vielä Blade Runner 2049 (7/10) sekä Mei Lin -ravintolan Hot pot.

Erokesä 2017

Category: Book, Culinarism, Elma, Johanna, Materialism, Party, Sport, Work — admin at 21:44 EEST in July 27, 2017

Edellisestä merkinnästä on kulunut melkein kolme kuukautta. Eron tuomat muutokset elämässä ovat vieneet voimia ja aikaa. Kiitollisuus menneestä, mutta myös innostus uuden edessä ovat päälimmäiset tunteet. Mutta on tässä keretty muutakin tekemään.

Kun Presidentinlinna avattiin sattumalta yleisölle muutamaksi päiväksi, niin olihan sinne mentävä, kun henkilökohtaista kutsua ei ole vielä näkynyt. Parin tunnin jonottaminen oli tylsää puuhaa - varsinkin kun olisi halunnut säästää jalkoja illalla juostavaa HCR-puolimaratonia varten. Kisassa juoksin kuitenkin uuden oman ennätyksen: 1:47:07. Samalle päivälle sattui myös Mauno Koiviston kuolema, joten linnassa oli hieman erityisjärjestelyjä. Kävimme seuraavalla viikolla osallistumassa Manun saattokulkueeseen sekä tutustuin häneen muutenkin enemmän katsomalla noin viisi tuntia Ylen haastatteluja. Hattua pitää miehelle nostaa.

Pressanlinnan, Manun lähdön ja HCR:n lisäksi 7.6.2017 oli todella aktiivinen päivä, sillä myös Euroviisut sattuivat samalle illalle. Perinteinen viisustudio pidettiin Pohjoiskaarella. Ja välissä oli vielä juoksun jälkilöylyt ja Pizzariumin herkut.

Kuntosali on nyt pyörinyt mukavasti ja aloitin jälleen myös Kalorilaskurin. Joogan kokeiluakin harkitsen. Kävimme kiertämässä hieman Länsi-Uudenmaan kuntia (Snappertuna, Tammisaaren maalaiskunta, Hanko, Bromarv, Lohja, Vihti) ja majotuimme Lohjansaaressa mukavassa majatalossa, Martinpihalla, josta sai myös vuokrattua kanootin, jolla pääsi melomaan Karkalin luonnonpuistoon. Martinpihan oman keittiön espanjalaisvaikutteinen menu oli loistava. Suositukset!

Tähän väliin pitää mainostaa kahta podcastia: Jari Sarasvuo ja Rahapodi. Jari on elämää nähnyt ja kokenut monesta suunnasta ja puhetaidoiltaankin vertaansa vailla. Reilu 90 tuntia inhimillistä ja joskus kovin raadollistakin analyysia elämästä opetti minulle paljon. Sijoittamisesta kiinnostuneille Rahapodi on hyvä.

Tilasin viikonloppuhesarin kesäkuukauksiksi. Olen pyrkinyt nyt hieman lisäämään perinteisen media käyttöä, koska ammattimainen journalismi kuitenkin tarjoaa lopulta laadukkainta analyysia maailman tapahtumista. Tottakai pitää seurata myös vaihtoehtoisia medioita, mutta olen kuitenkin viime vuosina painottanut ehkä liikaa näitä amatöörimedioita. Hesari on ollut hienoinen pettymys, joten pitää katsoa, josko vaihtaisi sen joskus johonkin toiseen. Vaihtoehdot ovat kyllä toisaalta vähissä, jos haluaa lukea paikallisuutisia. Maailman menosta kertovista The Economist ja New York Times vaikuttavat hyviltä.

Eino Leinon Virta venhettä vie on nyt luettu. Mahtava sanaseppo Eino oli, mutta en silti ymmärrä, miten jotkut jaksavat lukea toisen ihmisen tunteiden vuodatusta kokonaisen kirjan verran - no, olen kai insinööri syystä. Seuraavana lukulistalla ovat vuorossa Machiavellin Ruhtinas sekä muuta raadollista realismia.

Parolassa käytiin ihmettelemässä panssarivaunuja. Älyttömän isoja ovat Leopardit. Käytiin myös viimein katsomassa Kuusisaaren galleriat, Ville Gyllenberg ja Didrichsen. Parhaiten jäi kuitenkin mieleen Old Jerusalmen -ravintola, josta saa halpaa ja hyvää persialaista ruokaa, joka on tehty alusta lähtien paikan päällä. Myös heidän kahvinsa on omasta paahtimosta.

Ravintolapuolella on ollut nyt hiljaisempaa, mutta pari uutta kuitenkin: Kallion Tenho ei mennyt jatkoon, mutta Kampin Mad Wokista on tullut haettua jo useamman kerran sichuaninpippurilla maustettua mättöä.

Muutamia asioita olen nyt tehnyt, mihin ei parisuhteessa olisi aikaa riittänyt. Maksoin EuroSportin kuukaudeksi, sillä heinäkuussa on Tour de France! Nuorempana tapahtuma oli yksi kesäni kohokohdista, kun kuusituntisissa lähetyksissä keretään käsitellä pyöräilyn saloja hyvinkin yksityiskohtaisesti sekä tarinoida Ranskan maaseudun historiasta ja kulttuurista. Ihan joka jaksoon ei kyllä enää ole aikaa ja energiaa, mutta parhaat mäkietapit olen katsonut. Hieman kaverin kanssa mietittiin, josko tuonne voisi joskus lähteä itsekin parhaita pätkiä ajamaan sekä nauttimaan ranskalaisista herkuista.

Biletystä on nyt ollut ihan kohtuullisen paljon. Tallinnassa käytiin kaveriporukalla viettämässä viikonloppu ja sen myötä meni myös selfie-keppi tilaukseen. Bulevardi 1A:ssa oli hyvät kemut, kuten myös Lastenlehdon puistossa ja Laiskassa Karhussa. Vanhan Ketun neljän euron oluet olivat suuri ihmetys. Luulin että lähitienoilla halvimmat oluet ovat seitsemän euroa, mutta melkein kotikadultani saa siis neljälläkin eurolla. Katri Valan puiston piknik kirjattakoon myös muisteloihin. Juhannus vietettiin jälleen Lopella ja Finnish Elma Meeting 2017 päättyi juuri Sastamalassa. Olen käynyt nyt modernin ajan FEM:eissä neljä kertaa ja meininki sen kuin paranee. Ihmiset ovat todella omistautuneita ja lämminhenkisiä! Toivottavasti ennen seuraavan vuoden miittiä voin viimein sanoa, että pitkään todo-listalla roikkunut Elma-artikkeli on valmis.

Ostelupuolella kiinnostavin hankinta lienee Parrot Bebop 2 -drone, jonka onnistuin kyllä jo hajottamaan. Parit videot sain kuitenkin kuvattua. Kävin myös viimein Fredrikinkadun sarjakuviin erikoistuneessa antikvariaatissa, SS Libriconissa, joka olisi yläasteikäisenä ollut ykköshaaveitani. Silloin kiersin läpi kaikki mahdolliset divarit, mutta Helsinkiin en koskaan siinä iässä päätynyt. Enää minulla ei ole kiikarissa kuin muutamat Aku Ankan parhaat -sarjan numerot, kun kaikki muut kokoelmat olen saanut aikoinani täyteen. Kiikareista puheenollen, niin ostin myös ensimmäiset kunnon kiikarini, kun täältä seitsemännen kerroksen penthousesta on niin hyvät näkymät. Egoiluahan nuo lähinnä ovat.

Merkitään nyt muistiin myös, että ilmastointisäätö tuli viimein päätökseen. Asuntoni on kesällä todella kuuma ja tänne oli tärkeä saada parempi ilmastointi. Vesijohtoverkoston kautta toimiva paras ratkaisu torpattiin taloyhtiön hallituksessa ja ikkunakalvoja ei ainakaan vielä ole asennettu. Siirrettävän ilmastointilaitteen poistoputki sen sijaan saatiin vietyä ikkunan läpi, joten laite on nyt melko tehokas ja aika hiljainen. Ei se täydellinen ratkaisu lähellekään ole, mutta kyllä tämän kanssa pärjää sen pari kesäkuukautta, kun hellettä on.

Auto sai ensimmäisen kerran hylätyn katsastuksesta, mutta koska korjaus maksoi ainoastaan pari sataa euroa, niin jälleen ostettiin autolle vuosi lisäaikaa. Hyvin jaksaa Vento vuosimallia 97.

Olen nyt tutkinnon suorittanut Scrum Master! Meillä saa jokainen töissä suorittaa kyseisen kurssin, vaikkei suoranaisesti toimisikaan kyseisessä roolissa. Ylipäänsä töissä sujuu mukavasti - kohta on vuosi täynnä.

Mitä sitten seuraavaksi? Yritän kerätä kassaa tulevia seikkailuja varten, sekä nostaa omaa elinvoimaani. Paljon liikuntaa ja sivistystä on siis tiedossa. Ja tosiaan se Elma-artikkeli pitää saada nyt alulle lähiaikoina. Hieman olen pyöritellyt ideoita maailmanympärimatkasta sekä roadtripistä Yhdysvalloissa, mutta niiden toteutukset saavat nyt odottaa vielä pitkän tovin.

Väribileet, Tesla ja World Cup 7

Category: Culinarism, Elma, Johanna, Movie, Party, Politics, Sport — admin at 22:24 EEST in May 11, 2017

Huhtikuun lopussa pidimme neloisväribileet, kun juhlistimme samalla kertaa tupareita, vuosibileitä, Johannan valmistujaisia ja vappua. Vuosi ollaan tosiaan keretty jo Helsingissä asua ja viimein voi sanoa, että asunto on aikalailla valmis. Kirjoittelin sisustuskokemuksista artikkelinkin. Kutsuimme juhliimme kaikki helsinkiläiset tutut ja kun paikalle pääsi 30 ihmistä, niin 48 neliön asuntomme oli täynnä, hyvin täynnä.

Kevään toinen merkittävä tapahtuma oli kuuden tunnin ajelut Teslalla (Model S 85 RWD). Tästä ja alkuvuoden VR-kokemuksesta intoutuneena kirjoitin muistion noin 30 megatrendistä, joista ainakin osa tulee mullistamaan tuntemaamme maailmaa. Elämme nyt neljättä teollista vallankumousta ja on hyvä olla ajan hermolla, mitä tapahtuu. Ehkä jalostan muistiota joskus valmiimpaan muotoon.

Museokorttia on jäljellä vielä muutama kuukausi, joten ollaan yritetty nyt hieman aktivoitua käyttämään sitä. Alvar Aallon koti ja studio eivät olleet ihan niin päräyttäviä kuin odotin. Pitää joskus käydä vielä katsastamassa Paimion parantola ja Porin suunnalla ehkä Suomen hienoin asunto, Villa Mairea. Porissa olisi myös kiinnostava olutravintola Beer Hunter’s. Kansallismuseon uudistettu esihistoriallinen osasto oli aika tylsä, mutta eipä kyllä esihistoria ole koskaan paljoa kiinnostanut. Teatterimuseo ja Amos Andersonin kotimuseo sen sijaan olivat yllättävän hyviä, joten niitä voi suositella. 127 hours oli hyvä elokuva, koska se oli kuvattu tutuissa maisemissa. Planeetta Maa II ja Suomi on suomalainen -sarjat kirjattakoon ylös katsomisen arvoisina.

Kuntavaaleissa pääsi läpi ensimmäinen piraatti, Petrus Pennanen.

Olen pelannut aika paljon viime aikoina Elmaa, kun World Cup 7 on menossa. En pärjää enää nykypelaajille, mutta muiden vanhojen partojen kanssa on ollut ihan hyvää kisailua, vaikka en kyllä pärjää niillekään.

Ostin neljät juoksukengät: Altra Torin 2.5 vaikuttaa lupaavimmilta. HCO-suunnistustapahtuma oli mahtava: Helsingin keskustassa noin 15 kilometrin pituinen rogaining-tyyliin toteutettu kisa vei sunnuntaiaamuna Etelä-Helsingin mielenkiintoisimpiin kohteisiin. Salitreenit on myös saatu polkaistua käyntiin. Sipoonkorvessa käytiin päiväretkellä. Prison Islandissa tiimimme voitti työpaikan virkistyspäivillä (1/23).

Bellevuen venäläinen brunssi oli erittäin hyvä, mutta myös kallis (38e). Sandron brunssi oli varmasti kova viisi vuotta sitten, mutta tuskin siellä tulee enää toiste käytyä. Sen sijaan Kampin ostoskeskuksen 6k on kiintoisa konsepti. Samalla “kadulla” on kuusi erilaista “katukeittiötä”, joista saa noin kymmenellä eurolla riittoisia annoksia. Kaveriporukalla jokainen voi ostaa haluamastaan keittiöstä ja silti voidaan syödä samassa pöydässä. Esimerkiksi korealaisen Kimchi Wagonin Mixed plate on kova! Shanghai Cowboy ei mennyt jatkoon, mutta Töölön italialainen Villetta meni. Kustaa Vaasa oli keskinkertainen. Erikseen pitää mainita vielä tuhannes juomani olut, Jopen Doubting Thomas sekä 11 tunnin pubisessio One Pint Pub:ssa.

VR-lasit ja Gaijin

Category: Book, Culinarism, Education, Investment, Johanna, Materialism, Movie, Party, Social, Sport — admin at 22:48 EET in March 9, 2017

Lasissani on Rulles Triple (olut numero 995), kun on sopiva hetki muistella, mitä tulikaan tehtyä tammi-helmikuussa.

Ensinnäkin sain valmiiksi kaksi uutta ja pitkään mietinnässä ollutta artikkelia: Hyväntekeväisyys ja Kuinka rikastua? Seuraavana jonossa ovat artikkelit asumisesta ja Elasto Maniasta.

Alkuvuoteen mahtui neljät isommat pippalot: Jarnon valmistujaiset, Tallinnan ja Fraktion kiekka (Joylent!), Madeira-ilta sekä reissu Lahteen. Viime viikonloppuna oltiin todellakin Lahdessa katsomassa maailmanmestaruuskisoja sekä laskettelemassa Messilässä. Nuorempana hiinto oli suosikkejani penkkiurheilulajeista ja olisin varmasti Lahden ympäristössä käynyt paljon aiemminkin, ellei vuonna 2001 olisi tapahtunut doping-katastrofia. Mäkihyppykisassa päästiin todistamaan suurmäen uutta mäkiennätystä, 138 metriä sekä puolalaisten biletystä joukkuemäen voittoa odotellessa. Huikean viikonlopun kruunasi mahtava italialainen trattoria-ravintola, Mamma Maria! Kiitos Tupelle!

VR-lasit (HTC Vive) tarjosi ajanjakson upeimman kokemuksen. Vahva suositus. Tällä hetkellä ainakin Vantaalla on yritys, jonka tiloissa pääsee testaamaan laseja tunnin ajan 36 euron hintaan. Kuulemma kännyköille tarkoitetulla halpisversiollakin saa sinnepäin-kokemuksen, joten laitoin omani tilaukseen tänään (Fuj:tech Toti VR). Kulttuurisaralla muita hienoja teoksia olivat Blam! Aleksanteri-teatterissa, Lux-valokarnevaali, nykytaiteen museo Emma ja Wolf of Wall Street -elokuva. Kirjoista upposivat React Enlightment, Getting started with hapi, Talous ja Utopia sekä Suuri ja sekava Venäjä.

Liikuntasaralla kerkesin viimein käymään uimassa (Mäkelänrinne), hiihtämässä (Oittaa) sekä salilla (Mayor’s). Turussa kävin silmien esitutkimuksessa, mutta sen osalta tilanne on vielä auki.

Muita parin kuukauden merkkitapahtumia olivat Janin käynti huudeillamme perheineen, naudankeuhkokeitto kiinalaisen UV:n kunniaksi Kulosaaren Chengdussa, Heikin ja Annin näkeminen Sori Taproomissa sekä yhteissynttärit Johannan kanssa huipussa modernin aasialaisen ruoan ravintolassa, Gaijin:ssa, jolla on myös Michelin-tähden suositus. Ravintolarintamalla oli muutenkin aktiivista: Roster (yllättävän kova), Viisi Penniä (pienoinen pettymys), Rymy-Eetu (jatkoon), Friends and Brgs (nääh) ja Classic Pizza (hyvä).

Helmikuussa tuli rikottua kuukauden juoksuennätys, joka on nyt 236 kilometriä.

Vuoden kujeet 2016

Category: Book, Culinarism, Education, Elma, Johanna, Materialism, Party, Social, Sport, Travel, Work — admin at 12:02 EET in January 7, 2017

2016 oli erinomainen vuosi. Kävin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa, muutimme Helsinkiin, Johanna valmistui ja pääsi töihin ja itselläkin vaihtui työpaikka. Erityisiä hetkiä olivat myös uusi puolimaratonin ennätys (1:50:13), kiipeilypuisto Korkee ja ensimmäinen pakohuonevierailu. Uutena kokemuksena ja ehkä jopa taitona voi mainita asunnon sisustamisen, jota ei ole tullut samassa määrin aiemmin tehtyä. Asuntoa ehostaessa on päässyt toteuttamaan lapsuuden haavetta eli arkkitehdin ammattia, missä voi yhdistää estetiikkaa ja tehokkuutta. Alvar Aalto ja Eero Aarnio ovat kovia kavereita.

Ymmärsin viime vuoden aikana taloustieteilijöiden ja poliitikkojen juttuja kuunnellessa, että tuottavuutta voi nostaa myös omassa elämässä. Tuottavuushan tarkoittaa ainoastaan sitä, että tehdään asioita fiksummin, jolloin aikaa ja voimavaroja vapautuu muuhun. Ja kun vielä ymmärsin, että kumulatiivinen korkoa korolle -ilmiö toteutuu kaikissa pääomissa, ei siis vain rahavarallisuudessa, niin olen innostunut tutkimaan, mistä kaikkialta voisi helpolla saada lisää tuottavuutta parantamaan omaa ja miksei kaikkien elämänlaatua. Yksi tälläinen on hyvät työkalut ja niiden taitava käyttö. Esimerkiksi siivous ja korjaaminen on paljon mielekkäämpää hyvillä työkaluilla, jolloin nämä tympeät mutta välttämättömät tehtävät tulee suoritettua vaivattomammin ja aikaisemmin. Ja kun esimerkiksi hyvät siivousvälineet eivät maksa juuri mitään, niin tässä on helppo paikka tehostaa elämää.

Työkalut voi ymmärtää kuitenkin paljon laajemminkin eli nehän ovat välineitä tai palveluita, joilla saadaan aikaiseksi haluttuja asioita. Nostankin tässä kohtaa parrasvaloihin muutamia teknisiä kehitysaskeleita, joiden turvin olemme vuonna 2016 saaneet parannettua elämäämme. Aina ei tarvitse odottaa, että hallitus alentaa veroja tai työantaja nostaa palkkoja, vaan omaa elintasoa voi kaikista helpoiten nostaa itse omilla toimenpiteillä. Ja elintasohan ei tarkoita rahaa tai turhaa materiaa, vaan kaikkea sitä, mitä rahalla saa, kuten esimerkiksi laadukasta vapaa-aikaa.

Vuoden parhaat työkalut ovat olleet Trello, Lundian kirjahylly sekä iPhone 7. Muita maininnan arvoisia ovat Chromecast, Chromebook, varavirtapankki, puistokaiutin sekä ritiläpenkki. Kulunut vuosi oli erittäin hyvä teknisten veimpainten rintamalla ja uskallan epäillä ettei vuodesta 2017 tule samanlaista, sillä vuosi oli poikkeuksellinen kodin parantelun rintamalla sekä uuden työpaikan tuomien muutosten myötä.

Vuosi 2016 oli hiljaisempi reissurintamalla verrattuna aiempiin vuosiin, jolloin oltiin matkoilla enemmän. Vuoden parhaimmat reissut olivat Heikki ja Heikkinen Amerikan ihmemaassa sekä Repovedellä melomassa. Helsinki on tarjonnut paljon kaikenlaista hupia, joten reissukuume on pysynyt maltillisena.

Juoksukilometrejä kertyi ennätysmäärin 1649 km, joten vuosi sitten lausumani haave edellisen ennätyksen (1463 km, 2013) rikkomisesta täyttyi. Ensi vuoden osalta näihin lukemiin ei ole pakko päästä, mutta muutaman ennätysajan voisin yrittää juosta. Jos pääsisimme matkustamaan enemmän vuonna 2017, niin tällöin juoksurytmi väkisellä hieman kärsii. Salilla kävin 17 kertaa, kun harrastus jäi tauolle Kuopiosta muuton jälkeen.

Sivistyspuoli on tuntunut jääneen pienemmälle painoarvolle, mutta se johtunee siitä, ettei historiaharrastusta ole kerennyt edistää. Sen sijaan museokorttien ja Helsingissä asumisen myötä ollaan käyty useissa gallerioissa ja museoissa. Design- ja Mannerheim-museot olivat kiinnostavimmat. Yhtään yli 7/10 pisteen elokuvaa ei tullut katsottua, mutta sarjarintamalta voi mainita Kaarlen maailma -puheohjelman sekä Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen -ohjelmasarjat. Kirjoja luin 11 kpl, joista yksi oli ammattikirjallisuutta ja loput taloutta ja politiikkaa. Kiinnostavimpina voisi mainita Timo Soinin Peruspomon sekä Osmo Soininvaaran Jäähyväiset.

Vuoden parhaat ravintolakokemukset olivat Saslik, Kim’s Tapas ja Big John’s BBQ Arizonassa. Myös Hoshiton ruoat ja Hitachino Nest Weizen jäivät mieleen makoisana herkutteluhetkenä. Vuoden pub on sen sijaan kirkkaasti, ja myös olutopas.info:n yhteisön mukaan, One Pint Pub. Vuonna 2016 sain listalleni 58 uutta olutta yhteismäärän ollen näin tällä hetkellä 982. Tuhannennen oluen kunniaksi pitää keksiä jotain kivaa. Vuoden mieleenpainuvimmat bileet olivat asuintalomme 110-vuotispihajuhlat.

Vuodelle 2017 asetan muutaman tavoitteen ja toiveen. Ensiksi toivon tietenkin terveyttä ja rakkautta kaikille. Toiseksi toivon, että pääsisin käymään New Yorkissa, rikottua parin vuoden takaisen maratonennätykseni ja käymään salilla tai uimassa edes kerran viikossa. Lisäksi yritän saada kirjoitettua Elma-artikkelin valmiiksi sekä silmien laserleikkauksen pois päiväjärjestyksestä. Olisi myös huippua, jos ehtisi taas opiskella historiaa, järjestää hyviä kemuja sekä kehitellä ruokareseptejä uudella valurautapadallamme!

Loppuvuoden 2016 kuulumiset

Category: Book, Culinarism, Elma, Materialism, Movie, Party, Sport, Work — admin at 21:44 EET in January 4, 2017

Koeaika on nyt taputeltu Verkkokauppa.com:lla ja olo levollinen. Paljon on opittu mm. ReactJS:ää, Reduxia, JavaScriptiä ylipäänsä, mongoa ja vaikkapa Flexboxia. Myös asunto alkaa olla sen verran kiva, että järjestimme ensimmäiset isommat pippalot UV:na. Vielä pitäisi hioa pikkujuttuja, joiden kanssa motivaatio kasvanee kevään lähestyessä. Television myötä olohuonekin on asettunut lopulliseen asentoonsa.

Toden totta, meille tuli televisio! Vuodesta 2002 olen elänyt ilman tätä epäjumalaa, kun kaiken kiinnostavan on voinut katsoa myös tietokoneelta, mutta onhan tuosta iloa, kun on esimerkiksi vieraita kylässä tai haluaa nauttia elokuvan sohvalta. Telkkarissa voi myös näyttää taideteoksia, takkaa tai vaikka akvaariota, mutta olen kyllä vielä hieman pettynyt tarjontaan, mitä olen tähän mennessä löytänyt. Youtubessa on kyllä kaikenlaista, mutta kovin laadukkaita pätkiä en ole löytänyt. Elokuvateatterissa käytiin katsomassa Doctor Strange, Star Wars Rogue One ja joululomilla näin Rare Exportsin. Mitään näistä en lähde suosittelemaan, mutta kirjarintamalla pitää mainostaa Sixten Korkmanin Talous ja Utopiaa sekä vielä lukematonta joululahjaksi saamani Eino Leinon Virta venhettä vie.

Toinen kiinnostava laiteosto viime ajoilta on monivärinen led-lamppu, joka kiinnitetään tavalliseen E27-kantaan. Muutaman kympin investoinnilla saa lampun ja kaukosäätimen, joilla voi vaihtaa huoneen värimaailman illan hämystä opiskelureippauteen tai vaikkapa bileilotteluun. Meillä on nyt halpisversiot, mutta Philipsin Hue-lamput olisivat luultavasti parempi ostos. Nykyisen työantajani ydinliiketoiminnan myötä olen tullut tietoisemmaksi uusimmista leikkikaluista, mitä ihmiskunta on saanut tuotettua iloksemme.

Repovesi-raportti on valmis.

Museokortin tiimoilta kävimme katsomassa Yayoi Kusaman hassun näyttelyn Helsinkin Art Museumissa sekä tutustumassa Kirkkonummella Hvitträskin erämaa-ateljeehen, jota asuttivat reilu sata vuotta sitten Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Varsinkin jälkimmäinen oli yllättävänkin hieno paikka, ottaen huomioon etten ollut kuullut siitä koskaan aiemmin. Kotimuseot ovat olleet yleensä aina kiehtovia.

Mieleenpainuneista tapahtumista viimeiseltä kahdelta kuukaudelta mainittakoon armenialaiset pippalot Lassilassa, uusi puolimaratonin ennätys iltalenkillä (1:50:13) sekä joulunvietto Oulussa ja Keminmaassa. Menomatkan pohjoiseen taitoimme superjunassa ja takaisin tultiin 11 tunnin Onnibussilla. Junassa tutustuttiin maailmaa nähneeseen rakennusmieheen, joka mm. oli Ukrainassa ydinvoimalaonnettomuuden aikaan.

Marraskuussa kylässämme kävi Johannan kaveri koiransa kanssa, joka oli kyllä hauska tapaus - varsinkin kun koira joutui jäämään kahdestaan minun kanssani muutamaksi tunniksi. Koko sen ajan koira luuppasi kolmea eri modea: 1) kuunteli rappukäytävää, josko emäntä olisi tulossa takaisin, 2) kävi katsomassa sohvan taakse, josko emäntä olisikin piilossa sen takana, ja 3) tuli minun luokseni hieromaan sovintoa, jos sattuikin käymään niin ikävästi, että emäntä vaihtuikin isäntään. Lemmikit ovat kivoja, kun niiden hoidosta ei ole itse vastuussa.

Kerkesin viimein tehdä myös hieman Elma-juttuja, joista näkyvimpiä ovat Mopositen uusi huomioruutu ja kohta julkaistavat Records-korjaukset. Sain järjesteltyä myös omat hakemistot ja aloitettua Elasto Mania -artikkelin kirjoituksen, minkä parissa tulee kyllä menemään vielä pitkään. Tavoite on kuitenkin agile-hengessä julkaista kirjoituksen raakile heti, kun saan siihen jotain hyvää sisältöä.

Loppuun vielä lista hyviä ravintoloita: Sky Expressistä saa halpaa ja ihan hyvää pitsaa, Ondan perulainen buffet meni jatkoon, Kim’s Tapaksen konsepti on edelleen erinomainen, thairavintola Pinto B’staurant ihastutti, Papiton nachot ovat hintaansa nähden hyvä setti ja huomioidaan myös lähikuppilani One Pint Pubin valinta vuoden olutravintolaksi Olutopas.info:ssa!

Koeaikaa on vielä jäljellä ja Trump voitti vaalit

Category: Culinarism, Materialism, Movie, Social, Sport, Uncategorized, Work — admin at 22:24 EET in November 15, 2016

Täytyy sanoa, että juoksuvaatteiden lisäksi Lidlin juustot ovat kyllä yllättävän usein loistavia. Melkein kolme kuukautta on kulunut edellisestä blogimerkinnästä, joten paljon on tapahtunut.

Talomme täytti 110 vuotta ja sen kunniaksi juhlistettiin asukkaiden kesken pihabileissä. Me teimme tarjottavaksi tsatsikia, taivaallista salaatinkastiketta sekä kolmenlaisia lihapullia. Lisäksi oli live-musiikkia ja juomia, mutta kiinnostavinta oli tietenkin ihmisiin tutustuminen. Päätyminen loppuillasta yhden asukkaan erittäin hulppeaan asuntoon varmisti, että bileet pääsivät henkilökohtaisella listalla top10:iin.

Kiipeilypuisto Korkee oli myös huikea kokemus ja pitää kyllä käydä pari muuta vastaavaa testaamassa ensi kesänä. Linnanmäelle on myös tullut VR-lasit päässä koettava vuoristorata. Näin ne viihdekokemukset sen kuin paranevat vuodesta toiseen. Kiitokset Katjalle molemmista.

Museokorttia ei ole nyt tullut paljoa höylättyä, mutta taidekoti Kirpilä oli mielenkiintoinen paikka ja Q-teatterin Kevyttä mielihyvää -näytelmä toimi.

Kävimme lokakuussa Hakaniemen jokakuukausittaisilla markkinoilla etsimässä pärekoria. Sen olen jo pitkään ymmärtänyt, että Helsingissä on lähes kaikki kulttuuri väkevämpää kuin muualla Suomessa, mutta kieltämättä vieläkin yllätyin, kun havaittiin Hakaniemen markkinoiden olevan hyvin elinvoimainen ja selvästi suurempi ja suositumpi kuin esimerkiksi Kuopion markkinat, missä tori on kuitenkin kaupungin sydän. Pärekorin lisäksi ostimme lihapiirakat kahdella nakilla. Stockmannin Hullut päivät sen sijaan olivat vaisut markkinat verrattuna kultakauteensa, vaikka uuden sukupolven videobloggaajat toivatkin uutta vivahdetta perinteiseen humuun.

Auto meni läpi katsastuksesta kolmella korjauskehotuksella, jotka kaikki kuitenkin korjautimme ja lisäksi jätimme vielä renkaat talvisäilytykseen samaan puljuun. Kaupungin pysäköintiluvan turvin ollaan nyt voitu pitää autoa tässä lähikaduilla. Vielä Vento siis jaksaa ainakin vuoden tai pari. Peruimme ylimääräiset kaskovakuutukset, koska omavastuu alkoi olla jo liian lähellä auton arvoa, mutta akuuttia hätää varten ostimme tilalle Mototurvan, joka on itse asiassa kaskovakuutustakin kattavampi.

Noin kuukausi sitten kävimme viettämässä viikonlopun Vesilahdessa ja Tampereella. Kirjattakoon talteen Anteron tuparit, Ukkometson pariskuntasafkailut sekä Vesilahden savustetut peurat. Joosepin käydessä vuorovierailulla testasimme Kalliossa olevan Café Talon (ihan hyvä). Kallen kanssa käytiin Naughty Brgr:ssa, joka on edelleen Helsingin toimivin burgeripaikka - jos siis huomioi hinnan ja maun lisäksi aukiolot ja pöytätilan. MikkoKatin kanssa todettiin Bar 9 hyväksi hintalaadultaan.

Kimmon 30-vuotisbileissä tapasi paljon hyvää sakkia, kuten myös Yrjönkadun uimahallivierailulla. Toden totta, viimeinkin löysin sopivan porukan, jolla tämä klassikko päästiin korkkaamaan. Päälle vielä sekä Ølhus Stockholmin ja København testaus. Muutama viikko aiemmin tulikin jo koeajettua Kallion Ølhus Oslo.

Työpaikalla oli pikkujoulut agenttiteemalla ja sitä ennen 11.11 km -juoksukilpailu, missä tulin toiseksi. Loppuaika 52:03 on lähellä 10 km -ennätysjuoksuni vauhtia, joten jäisellä keskustan kaduilla juostuksi aika on yllättävänkin hyvä. Vahva odotukseni on, että ensi kesänä rikotaan ennätyksiä oikein olan takaa. Työpaikan koeaikaa on jäljellä vielä viisi viikkoa.

Asunnon sisustaminen on edelleen vaiheessa. Trellossa on avoimia kortteja vielä noin 50, mutta isoista asioista puuttuu enää eteisen kuramatto, olohuoneen seinäkuvat ja lamput sekä televisio. Lisäksi jonossa on noin kymmenkunta keskikokoista parannuskohdetta, kuten keittiön ja makkarin matot, mutta kyllä tässä loppusuoralla ollaan jo. Kirpparille veimme pari IKEA-kassillista tavaraa, Rugvista-nettikaupasta löytyi sopiva olkkarimatto, Tori.fi:stä puinen vuodesohva sekä Artekin ritiläpenkki. Olisi hauska kirjoittaa tästä asunnon vuokraamisesta ja sisustamisesta oma artikkelinsa, mutta nähtäväksi jää, että kerkeääkö.

Tulikärpästen hauta merkataan katsotuksi sekä Garmin Forerunner 230 -sykemittari ostetuksi.

Uudet ravintolat listattuna vielä: Tin Tin Tango (hyvä perus aamupala), Pacific 7 (pettymys), Empire Plaza (turha), Ônam (heikko), Bar 9 (jatkoon), Los Cojones (keskinkertainen espanjalainen baari), Milli Miglia (hauska teemabaari) sekä Lönkka (tylsä).

Laitoin omat ravintolasuositukseni nettiin ja itse asiassa kirjoitin kevyen turistioppaankin Helsinkiin tuleville tuttaville.

Verkkokauppa.com

Category: Culinarism, Elma, Materialism, Work — admin at 14:15 EEST in August 28, 2016

70 päivää edellisestä blogimerkinnästä tarkoittaa, että paljon on kerennyt tapahtua sitten viime raapustuksen. Aloitetaan merkittävimmästä tapahtumasta: työpaikkani vaihtui Management Events:ltä Verkkokauppa.com:lle! Vasta viikko takana uutta työtä, joten jännän äärellä ollaan edelleen, mutta alustavasti vaikuttaa erittäin lupaavalta. Työkoneenani on Macbook, joten viimein pääsen tutustumaan, onko mäkki niin hyvä kuin monet antavat ymmärtää. Reilu kaksi vuotta käytössäni ollut iPhone 4S on kyllä ainakin toiminut ihan mallikkaasti.

Työkuvioiden lisäksi arkea on leimannut asunnon sisustaminen, joka ei kyllä ole vieläkään valmis. Iso vaatekaappi myytiin pois, kuin myös pari pienempää lipastoa. Tilalle ostettiin käytettynä Lundian modulaarinen kirjahylly, jota pitää kyllä ehdottomasti suositella. Hyllyä voi kustomoida hyvin monin tavoin ja koska sarjaa on myyty jo jostain 1940-luvulta lähtien, niin osia on paljon kierrossa myös käytetyn tavaran jälkimarkkinoilla. Jospa valmista saataisiin vaikka marraskuulle, jolloin arjen harmautta voisi ilahduttaa vaikka tupareilla!?

Kesä meni pääasiassa Helsingissä, mutta yksi pidempi reissu tehtiin kotikonnuille Ouluun, Keminmaahan ja Rovaniemelle, missä käytiin retkeilemässä Johannan lempimökillä Pekkalassa. Juhannus vietettiin mökissä Lopissa kaveriporukalla ja Finnish Elma Meeting 2016 pidettiin jälleen Sastamalassa, johon tällä kertaa tuli ulkomaaneläviä Tsekeistä, Puolasta, Saksasta ja Norjasta. Kesän mieleenpainuvin reissu oli kuitenkin melontaviikonloppu Repoveden kansallispuistossa. Emme ole aiemmin tälläistä tehnytkään, joten yritän kirjoittaa matkaraportin reissusta.

Laitettakoon myös muistiin jalkapallon EM-kisat ja Rion kesäolympialaiset, joita molempia seurattiin hieman. Onhan se harmi, kun suomalaiset eivät pärjää, mutta taitaa yleisemminkin olla nykyään runsaasti kilpailevia viihdemuotoja perinteisten urheilukisojen rinnalla. Toisaalta keskiluokkaistuvia ihmisiä on maailmassa koko ajan enemmän, joten yhä useammalla on oma televisio. Kyllä urheilukisat ovat tulleet jäädäkseen, vaikka douppaajat yrittävätkin nakertaa kisojen uskottavuutta.

Ostimme vuoden museokortit, joilla pääsee vuoden ajan sisään suurimpaan osaan Suomen museoista. Ensimmmäisen kuukauden aikana ollaan käyty Mannerheim-museossa (hyvä), design-museossa (hyvä), Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kotimuseoissa Ainolassa, Aholassa ja Halosenniemessä (tylsempiä) sekä katsomassa muovikrääsää Kiasman vaihtuvassa näyttelyssä (hyvä). Museokortin parhaita puolia on se, että nyt museoihin voi piipahtaa tuosta vain kun sattuu olemaan vaikka 30 minuuttia aikaa tapettavana. Hintaa kortilla on ainoastaan 60 euroa vuodessa.

Muista kesän tapahtumista historiankirjoihin kuuluvat Hietsun hienot krokettiradat, Ruttopuisto Ravintolapäivänä, Suomen paras festari Kallio Block Party, talomme edestä mennyt Helsinki City Marathon sekä viime torstain taiteiden yön kultturellit outolinnut Bulevardin taidenäyttelyssä.

Raflarintamalla on ollut aktiivista. Bar Teos myy kaupungin halvinta viinipulloa (13.9e) ja tapaksetkin ovat hintalaadultaan mainioita. Muita suositeltavia paikkoja ovat japanilainen Hoshito, pitseria Mäkikupla Kalliossa sekä panimoravintola Il Birrificio. Ihan hyviä olivat myös Jollaksen maaseutupitseria Fornitaly, kotikutoinen meksikolainen Casa Chipotle, Stadin Panimo, Ravintola Ilveksen lounas sekä Rovaniemen Kahvila Kauppayhtiö.

USA-rapsa ja 9 vuotta yhteiseloa

Category: Culinarism, Johanna, Travel — admin at 13:37 EEST in June 18, 2016

Kaksi kuukautta takana asumista Helsingissä ja nyt alkaa viimein olla pöytä puhdas akuuteista hommista, vaikkakin asunnon ehostaminen on vielä erittäin kesken. Vaatekaappi pois, uusi kirjahylly, uusi löhöilyalusta ja sitä rataa. Toivottavasti parin kuukauden päästä ollaan jo lähellä valmista. Johannakin sai töitä GSK:lta, joten asiat ovat mallillaan.

USA-raportti valmistui. Olen sekä kuviin että tekstiin varsin tyytyväinen, joten lukemaan siitä!

Koodauspuolella kerkesin tehdä parinkymmenen tunnin projektit Go- ja ReactJS-kielillä. 23andMe-geenitutkimus kertoi, että minulla on kohonnut, mutta ei korkea, perinnöllinen alttius sairaudelle, johon mummuni ja isomummunikin sairastuivat vanhoilla päivillään. Ilmeisesti testi osaa siis kertoa ihan oikeita tuloksia, mutta eipä testi kyllä minulle varsinaisesti mitään uutta tietoa antanut. Terveysasiat eivät tunnu minua tällä hetkellä oikein kiinnostavan, vaikka ainahan ne pitäisi.

Vietimme 9-vuotispäivää venäläisessä ravintolassa, Saslikissa, jota pitää kyllä kehua. Interiööri, palvelu ja trubaduurit olivat verrattomia. Erinomaista ruokaa oli paljon ja monipuolisesti. Tuskin tulee kuitenkaan ihan heti käytyä toiste, mutta kertaelämyksenä tämä oli mainio paikka. Muita hyviä ravintoloita viimeiseltä parilta kuukaudelta ovat olleet Georgian House ja Kabuki. Mainittakoon vielä Ateljé Finne ja kotikatumme Singapore keskivertoa parempina paikkoina.

UE Boom 2 tuo iloa piknikeille ja TV-ohjelmarintamalta pitää suositella Kaarlen Maailmaa.

Vaikuttaa siltä, että tämä kesä menee töiden merkeissä, joten pidemmät reissut jäänevät välistä vähäksi aikaa.

Kamppiin muutettu

Category: Culinarism, Materialism — admin at 11:09 EEST in April 30, 2016

Huhhuijjakaa kun on kaksi ja puoli kuukautta hurahtanut nopeasti. Usein stressin jälkeen tuleva kuumetauti alkaa olla voitettu, joten ehkä tässä on pikku hiljaa aikaa taas hieman rauhallisemmalle elämälle.

Ennen Amerikkaan lähtöä kävin Helsingissä työporukan illanvietossa. Ensimmäinen kerta pakohuoneessa oli hauska kokemus. Myös Ullanlinnan Kim’s Tapas pitää laittaa historiankirjoihin erittäin hyvänä tapaspaikkana. Kuopiossa käytiin vielä kaupungin parhaassa ravintolassa, Kummisedässä. Pyydettiin saada kaikki annokset jaettuna kahdelle, ja sehän onnistuikin veloituksetta! Haluamme aina molemmat maistaa kaikkea, joten olemme sitten vaihdelleet lautasia keskenämme, mutta onhan se kätevämpää, jos ravintola tekee sen asiakkaiden puolesta.

Amerikan reissu meni putkeen, mutta raportti ei ole vielä valmis.

Kuopiossa kerkesin käyttää pyörän huollossa ja pitääkin tässä yhteydessä mainostaa Sportifix:iä hyvästä palvelusta! Kuopion ravintoloista uusina kerettiin testata vielä Panza (yllättävän hyvä meksikolainen) ja Osteria Di Vino. Noin 4-5 vuotta sitten kävimme ravintolapäivänä jossain Miettilän omakotitalossa italialaisella päivällisellä. Myöhemmin samainen pariskunta perusti Kuopioon ravintola Sorrenon, jonka suosion myötä ilmeisesti Kuopioon on tullut nyt kaksi uutta italialaista ravintolaa. Eli Rosson lisäksi niitä on nyt Kuopiossa jo kolme…

Muutimme 15.4. Helsinkiin Lapinlahdenkadulle Kamppiin. Ai että kun löysimmekin kivan asunnon. Sijainti mainio, sauna, tupakeittiö, parketti, hyvät näkymät ja autonkin saanee Hietsuun parkkiin. Töihin ja metroasemalle matkaa 500 m. Muutto meni melko mukavasti, kun saimme virolaisen muuttomiehen autoineen avuksemme ja tietenkin muuttolaatikot auttavat aina. Kiitos kuuluu myös molemmissapäissä avustaneille kavereillemme! Nyt on taas intoa hieman sisustaa ja päivittää tarvittaessa huonekaluja, koska oletettavasti asumme tässä nyt hieman kauemmin kuin aiemmissa asunnoissamme (yli vuoden).

Muuton kunniaksi (ja kohta umpeen menevän lahjakortin vuoksi) kävimme ensimmäistä kertaa syömässä Michelin-tähden ravintolassa, Chef & Sommelierissä. Vertailupohjaa ei tämän tason paikoista siis ole, mutta luomu- ja lähiruokateema sopinee paremmin turisteille. En toki ole ennen itsekään syönyt peuraa tartar, haukea kuningasravun kanssa tai juuriselleriä mustaherukalla, mutta ehkä innostuisin enemmän eksoottisimmista raaka-aineista. Ravintolan akustiikkaa ja kliineys eivät olleet parhaimmillaan. Kouluarvosanana 8+.

Johanna on viettämässä viimeistä (vappu)viikkoaan Kuopiossa ja itse poden kuume- ja oksennustautia, mikä tuntuu aika usein laukeavan stressaavan ajanjakson jälkeen. Pari alunperin oululaista kaveria on käymässä Helsingissä, joten heidän näkeminen nyt hieman kärsii, mutta eiköhän tästä kohta jaksa kuitenkin lähteä Sinebrychoffin taidemusoon katsomaan venäläisten mestareiden teoksia ja illalla kevytmuotoista illanistujaista.

Helmikuussa käytiin moikkaamassa myös Ukkia ja hiihtämässä Suomussalmella maailman parhailla hiihtoladuilla.

Merkataan vielä muistiin, että 39 euron Chromecast vaikuttaa loistokapineelta. Sen avulla saamme ohjattua äänentoistoa langattomasti asuntomme jokaiselta laitteelta. Jos jossain vaiheessa saamme television, niin samaisen laitteen uudempi versio tukee myös videokuvaa.

Kesän suunnitelmat ovat vielä avoinna. Oikeastaan nyt odotellaan hieman, että Johanna saisi töitä, mikä sitten rajaa tarkemmin suunnitelmiamme. Toivoisin syksylle juoksukisaa Tukholmassa, jolloin voisin samalla moikata siellä nykyisin asuvaa kaveria ja tutustua tähän liiankin läheiseen kaupunkiin, jonka vaikutus ja merkitys meinaavat sen vuoksi aina unohtua. Suosittelen katsomaan Areenasta Suomi on ruotsalainen -sarjaa, josta löytyy myös Suomi on venäläinen -versio.

Viimeiset viikot Barcelonassa

Category: Culinarism, Johanna, Party, Social, Sport, Travel — admin at 23:09 EEST in July 10, 2015

Olemme jo palanneet takaisin Kuopioon, mutta koska en ole kerennyt vielä kirjoittaa viimeisistä viikoistamme Barcelonassa, niin käsittelen niitä nyt.

Viimeisen kolmen viikon aikana meillä ei ollut enää vieraita. Aloitin myös oman kesälomani niin, että Barcelonassakin oli arkivapaapäiviä, joten vaikka muuttokiireet painoivat päälle, niin kerkesimme vielä aika paljon puuhailla kaikenlaista.

Kävimme kahdeksasvuotispäivänämme konsertissa Palau de la Música Catalanassa, joka on yksi Barcelonan UNESCO:n kohteista Gaudin töiden ja Hospital de Sant Paun lisäksi. Gaudin töistä näimme vielä Güell Pavilionsin ulkoapäin. Tutustuttiin myös kevyesti taiteilija Joan Miróon, jonka töitä on myös Barcelonan julkisessa tilassa. Muita arkkitehtuurisia kohteita olivat hieman Lontoon St Mary Axea muistuttava Torre Agbar, jota myös kurkkutaloksia sanotaan ja keskustan vanha yliopisto, Universitat de Barcelona.

Uusista rafloista testasimme vielä seuraavat: Domino bar (TripAdvisorissa sijoitus 25/6883, mutta aika keskinkertainen hinta-laatu-suhde), Bo de B (359/6883; viimein jaksoimme jonottaa vaadittavan puoli tuntia ja kyllähän annos oli huippu, mutta ei kuitenkaan vaivan väärti), L’antic magatzem (1388/6883; pettymykseksemme hotelliasiakkaiden vedätysravintola), El Pachuco (122/6883; loistava meksikolainen gastropub), Pappa e Citti (62/6883; reissumme paras ravintola), Can Paixano (165/6883; erinomainen, joskin valitettavan suosittu tapaspaikka), La Cova Fumada (43/6883, konstailematonta katalonialaista tavernaruokaa), Can Recasens (1135/6883; espanjalaisia herkkuja vaikeasti saavutettavasti). Kyllä kaupungista löytyy paljon huippuja ruokapaikkoja, mutta hieman niitä pitää kaivaa. Ei jää kuitenkaan Helsinki toiseksi.

Kävimme MNAC-museossa toistamiseen, kun ensimmäisellä kerralla emme kerenneet kaikkia osa-alueita kiertää. Ja onnneksi tulimme, sillä museon selkeästi kiinnostavimmat teokset kuuluivat juuri romaaniseen ja goottilaiseen tyylisuuntaan. Hieman ex tempore menimme Barcelonan eläintarhaan, joka osoittautuikin ennakko-odotuksia mielenkiintoisemmaksi paikaksi, missä on paljon isoja aktiivisia eläimiä (esim. sarvikuonoja, norsuja, virtahepoja, gorilloja ja kaikenlaisia apinoita, muurahaiskarhu, tapiireja). Eläintarhat tuntuvat kyllä jo hieman epäeettisiltä paikoilta.

Kävimme vaeltamassa vielä kerran Collserolan puistossa ja päädyttiin myös yhteen reissumme hauskimmista ravintoloista, missä sai halvalla hinnalla isoja lautasia grillattua lihaa ja sille herkullisen näköisiä lisukkeita. Valitettavasti ravintola oli laiton, jonka osasi myös luonnonpuiston henkilökuntakin kertoa. Virkailija, ihan oikein, tiedotti asiasta, mutta jätti päätöksen asiakkaalle. Vuokrasimme myös laudat suppaukseen Barcelonan pääbiitsillä. Ihan hauskaa puuhaa, vaikkakin melko vaikeaa ainakin aallokossa.

Keskikesän juhlaa vietetään Barcelonassa vasta 23. kesäkuuta Pyhän Juhan (Sant Joan) päivänä. Menimme juhlistamaan viimeistä iltaamme Johannan koulukavereiden kanssa rannalle, missä lapset leikkivät ja ampuivat hieman turhan vaarallisesti ilotulitteita ja leikkivät muutoinkin, samalla kun vanhemmat ikäpolvet pitivät piknikejä. Tämä oli erittäin mukava päätös reissullemme. Seuraavana aamuna suuntasimme kohti uusia seikkailuja, mutta niistä myöhemmin. Mutta Barcelonaan varmasti palataan vielä.

Kuvia löytyy jälleen Instagrammin puolelta: @heikkinenlassi.

Kahdeksas vuosipäivä

Category: Culinarism, Johanna — admin at 22:41 EEST in July 9, 2015

Olemme olleet Johannan kanssa nyt yhdessä kahdeksan vuotta ja ajattelin kerätä talteen, miten ollaan tätä päivää juhlistettu vuosien varrella. Tänä vuonna kävimme Barcelonan Palau de la Música Catalanan elokuvamusiikkikonsertissa ja syömässä Pappa e Citti -ravintolassa.

2015 (Barcelona)
Palau de la Música Catalana ja Pappa e Citti -ravintola

2014 (Kuopio)
Puijon Torniravintola

2013 (Kotka)
Roadtrip Koillis-Suomessa: särää Lemillä, Lappeenranta, Hamina, Haapasaari, kihlautuminen, ravintola Vausti Kotkassa, Tukkilan tila, vanha Porvoo

2012 (Helsinki)
Tamminiemen museo, Seurasaari, Kansalliskirjasto, Kämp Galleria, Farang, Korkeasaari

2011 (Savonlinna)
Kerimäen puukirkko, pitseria Capero, Panimoravintola Huvila, tivoli, Olavinlinna, grillailut, Sillansuu, nieriää Majakassa

2010 (Korvua)
88 cm hauki, kilon härän sisäfile, Orval, mustikkaviini, mustikkapiirakka

2009 (Oulu)
Ainolanpuistossa sorsaruokintaa ja kasvitieteellinen puutarha, superpesisottelu, ravintola Olimpos sekä Syynimaalla kaverointia

2008 (Korvua)
Ranuan eläinpuisto, mökillä ongintaa, kahden hengen riippumatto sekä ulkofileet uunipotuilla ja hunajasuklaabanaanit

Reilu neljä kuukautta takana Barcelonaa

Category: Culinarism, Internet, Johanna, Politics, Social, Travel — admin at 21:38 EEST in June 7, 2015

17 yötä jäljellä Barcelonaa, ennenkuin matkaamme ensin 12 päiväksi Keski-Eurooppaan (Wien, Bratislava, Slovakian Paradise Parkin ja Tatravuoriston kansallispuistot, Krakova) ja sen jälkeen Helsingin kautta Kuopioon. Vielä ei ole haikeus iskenyt, mutta sitäkin tehokkaammin yrittää aikatauluttaa asioita, joita haluaa vielä tehdä. Paljon aikaa menee myös tulevan reissun suunnitteluun ja arjen pyörittämiseen. Viimekertaisen blogikirjoituksen jälkeen on valmistunut Turkin ja toisen Pyreneiden reissun matkaraportit.

Kävimme eilen päiväreissulla Valenciassa. Junamatka Barcelonasta kestää reilun kolme tuntia, joten päivä venyi pitkäksi, kun paikan päälläkin halusimme keretä olla kunnolla (8 h). Mietimme pitkään, jaksammeko vielä Espanjassa reissata, mutta tämä päivämatka oli hyvä kompromissi. Ja kyllä Valencia olikin oikein makoisa paikka, mihin suuret turistivirrat eivät ainakaan tähän vuodenaikaan ole kerenneet tulla. Voi kyllä johtua myös siitä, että kaupunki alkaa olla kesäkuussa jo tukalan kuuma. Meidän päivänä lämpömittarit näyttivät 28-32 astetta. UNESCO:n kohteessa vierailimme, kiersimme muutaman parhaan arkkitehtuurikohteen sekä maistoimme ensimmäistä kertaa paellaa itseoikeutetusti juuri Valenciassa, missä kuuluisa ruoka on alunperin kehitettykin.

Barcelonassa lämpötila on pyörinyt nyt noin 20-25 asteen tietämillä, joten yölläkin haluaisi pitää ikkunaa auki, mutta melu loppuviikosta varsinkin on vielä ainakin tympeämpää. Toukokuun alkupuolelta lähtien on myös suomea kuullut siellä täällä. Kerran lähi-Lidlissämme oli noin kymmenen asiakkaan joukossa kolme suomalaista seuruetta.

Sitten viime kirjoituksen luonamme ovat käyneet Kati, Mikko, Riitta, Kalle ja Frans.

Olemme nyt kiirehtineet käymään kaikissa niissä Barcelonan kohteissa, missä emme vielä olleet kerennyt vierailla. Picasso-museo ja Sagrada Familía ovat tunnetuimpia. Hieman vähemmän tunnetuimmista olemme käyneet merimuseossa, MNAC-taidegalleriassa ja Montjüicin linnoituksella. Näiden lisäksi listalla viiva on voitu vetää vanhan härkätaisteluareenan, La Monumentalin sekä labyrinttipuiston päälle. Jälkimmäinen varsinkin oli mukava. MNAC:n edessä oli samana päivänä Bilbaon fanit odottamassa Espanjan cupin loppuottelun alkamista. Neljä tuntia ennen peliä paikalla oli jo vähintään kymmenen tuhatta katsojaa ja he kaikki olivat vierasjoukkueen kannattajia, jotka eivät olleet syystä tai toisesta stadionilla vaan museon rappusille screenin edessä.

Sijoitusrintamalla tein tämän vuoden startup-sijoituksen Pharokseen, suomalaiseen bitcoinin ympärillä toimivaan yritykseen. Kuulemani mukaan korkeintaan joka kymmenes tälläinen villikortti maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Tämä oli minun kolmas. Loppuun pari hyvää linkkiä: hallitusohjelma, 300 ilmaista työkalua startup-yrittämiseen ja SendMyBag (kirjoitushetkellä vielä testaamaton).

Loppuun lista uusista ravintolakokemuksista: perulainen Santa Ceviche (loistava), lähitacolamme Tacos Tacos (hyvä hinta-laatu-sijainti), yli 60-vuotta toiminut Conesa Artesans de l’entrepa -paninigrilli (loistava hinta-laatu-sijainti), Estel de Gracia (tavallisia espanjalaisia tapaksia laadukkaasti ja hintavasti), vietanamilainen Bun Bo Vietnam (keskinkertainen), perinteinen katalonialainen Taverna Can Margarit (loistava), persialainen Rincón Persa (mainio), argentiinalainen Buenos Aires Grill Restaurant (elämäni paras pihvi) sekä oman korttelimme kotiruokatiskimme (halpaa paikallista kotiruokaa), jonka nimeä en tiedä.

Kesä on tullut Barcelonaan!

Category: Culinarism, Politics, Social, Sport, Travel, Work — admin at 12:49 EEST in April 18, 2015

Nyt on iltaisin ollut 19 astetta lämmintä, joka alkaa pikku hiljaa olla sellainen lämpötila, että pihalla on kiva hengata. On ollut hieman yllättävää, ettei täällä niin paljoa olla edellä Suomea lämmöistä. Kuukausi pari edellä mennään, joka toki sekin pidentää kesää paljon, mutta kyllä täälläkin on melkein puoli vuotta kylmää. Mutta nyt ollaan siis jo voiton puolella!

Meillä oli äsken muutamia viikkoja todella kiireistä aikaa. Kävimme reissaamassa yhdeksän päivää Andalusiassa ja viisi päivää Pyreneillä. Samaan aikaan myös kavereita oli koko ajan kylässä. Kiitos vierailuista Ismo, Vilma, Kimmo, Mikko, Mika, Jokke, Tuomas ja Markku. FB:ssä on kuvia, mutta matkaraportit valmistuvat myöhemmin. Andalusia varsinkin oli erittäin hienoa aluetta, Espanjan sydänmaata, josta matkaoppaiden ikoniset kuvat on usein otettu. Flamencoa, härkätaistelua, kuivaa kaktusmaisemaa ja muslimiarkkitehtuuria. Pyreneiden vuoristo oli myös upea, mutta baskimaan henkeä emme kunnolla tavoittaneet.

Instagrammiin olen yrittänyt päivitellä tunnelmia elämästämme täällä, mutta kovin paljoa emme ole Barcelonassa nyt kerennyt touhuta. Ismon kanssa kävimme katsomassa FC Barcelona - Manchester City -jalkapallopelin, missä yleisöä oli virallisen tiedon mukaan 92551. Tunnelma oli kyllä jotain aivan uskomatonta - esimerkiksi kun vierasjoukkue sai rangaistuspotkun tai kotijoukkue teki maalin. FC Barcelonan pelityyli on viihdyttävää, missä palloa siirrellään taidokkaasti lähemmäs vihollisen maalia, eikä räiskitä ollenkaan kuudentoista ulkopuolelta. En ole ennen ollut niin ison ihmismäärän kanssa niin lähekkäin.

Aurinkokala oli ihmeellinen L’Aquariumissa. Gaudin Casa Batlló ei tarjonnut mahtavia elämyksiä, mutta hieno talohan se oli. Aletaan olla näitä Gaudin teoksia nähty jo aika paljon.

Raflarintamalla ihan hyvä löytö oli The Box, missä saa premium hodareita ja talon omia rommisekoituksia. Lähes 40 vuotta Barcelonassa toiminut taiwanilainen ravintola, Son Hao, sen sijaan tarjosi herkullista tasavaltalaisen Kiinan sapuskaa. Sinne menen uudestaan. Yleisesti ottaen olen ollut hieman pettynyt ravintolatarjontaan, joita täällä on kyllä paljon (vajaa 7000 TripAdvisorissakin), mutta mitään superhuippua ei ole oikein löytynyt. Sen sijaan lähikaupoista on löytynyt harvinaisempia mehumakuja, kuten banaania, oka-annoonaa ja litsiä. Lidlin mangomehu ja maito (yhden suhteella yhteen) on myös lyömätön kombinaatio. Jos meille joskus siunaantuu lapsia, niin mehubaari olisi kyllä hyvä: kaappi täyteen mehuaineksia ja niistä voi säveltää joka ilta yhden ison lasillisen kokeellista mehusekoitusta. Terveellistä, maukasta ja kehittävää puuhastelua.

Huomasin vessaa siivotessa ja lattialle parin vesiämpärillisen kaatamisen jälkeen, että Espanjassa likakaivot eivät ole itsestäänselvyys. Oli aika tylsää puuhaa kuivailla keittiön ja olkkarin lattiaa likavesistä. Toinen epämieluisa hetki koettiin, kun kamera Pyreneiden kuvineen oli hukassa vuorokauden ajan, mutta onneksi pakistanilaiset kebab-yrittäjät olivat rehtejä, eivätkä vieneet kameraa. Selvästi kameralaukku oli kuitenkin käyty läpi, joten jonkinlaista arviota siinä on tehty…

Viime kirjoituksessa mainitsin, että täällä ihmiset ovat tunteellisempia. Olen nyt vienyt hypoteesiani pidemmälle ja totean, että ihmisten herkkyys näkyy myös liikenteessä ja kadulla. Ihmisten pitää koko ajan olla valmis nopeisiin reagointeihin. Asioita ei ole aina aikaa pohtia eri kanteilta, vaan pitää mennä intuitiolla ja tunteella. Koirat ovat täällä aina vapaana, mutta silti ne vaikuttavat olevan tosi kuuliaisia, eivätkä koskaan häiritse muita ihmisiä. Ehkä koirat osaavat kantaa vastuuta, kun niille sitä annetaan? Tai sitten espanjalainen tunteellisempi tapa suhtautua toisiin olentoihin toimii tehokkaammin koiran koulutuksessa. Kun Suomessa annetaan suoria käskyjä alamaiselle, niin täällä eläimen kanssa eletään yhdessä kavereina. En tiedä - kunhan spekuloin. Tapasimme Malagassa paikallisen Jorgen, jonka kanssa puhuimme pitkät pätkät eroistamme ja siitä, miten Suomessa ei tykätä puhua häränpaskasta, kun taas espanjalaiset eivät voi olla porukassa hetkeäkään hiljaa. Kulttuurieroja.

Viiden yön päästä lähden Turkin Antalyaan, jossa meillä on työporukalla vuorenvalloitusretki. Töissä on nyt ollut erityisen haastavaa eli kehittävää aikaa, kun koodaamisen lisäksi on työnkuvaani kuulunut kahden muun (ulkomaalaisen) tiimin työnteon organisointia. Huomenna on myös eduskuntavaalit, joita odotan suurella mielenkiinnolla. Nyt ymmärtää yhteiskuntaa ja politiikkaa todella paljon enemmän kuin neljä vuotta sitten, jolloin mielenkiintoni kohdistui lähinnä yksittäisiin kysymyksiin. Lisäksi Suomi on nyt erittäin vaikean tilanteen edessä ja pöydällä on todella suuret asiat. Toivottavasti löytyy johtajuutta, poliittista uhrautumista ja talousviisautta. Oma toiveeni on porvarihallitus ja ääneni kävin antamassa Barcelonan Suomen kunniakonsulaatissa piraateille.

Mitäs seuraavaksi? Olen hieman speksaillut reissua välille Valencia-Madrid, mutta toisaalta tuntuu, että Espanjaa on jo aika paljon nähnyt. Menorca tai Portugali voisivat olla myös vaihtoehtoja, tai sitten reissu muualle Eurooppaan (ehkä Itävalta, Puola, Tanska, Ruotsi, Norja) tai jonnekin kauemmas? Budjettiratkaisu olisi tietenkin viettää kesä Kuopiossa. Barcelonassa on vielä paljon tekemistä (taidegallerioita, museoita, musiikkinäytöksiä, yleistä elämää) ja vieraita on tulossa, mutta kyllä täällä on jo aika paljon kerennyt kaikkea tekemään. Katse alkaa siirtymään jo kohti uusia seikkailuja.

Tänään seuraavaksi lähdemme juoksemaan Collserolan mäelle ja illasta keskustaan ravintolaan ja ostoksille. Huomenna taitaa olla ohjelmassa punttisalia (ensimmäistä kertaa vuosiin) tai ihmistornien katselua.

Barcelonan elämänmenoon tottuminen

Category: Culinarism, Social, Travel — admin at 22:41 EET in March 16, 2015

Kohta kaksi kuukautta Barcelonassa asuneena on hankaliin asioihin jo tottunut ja mieli löytää enemmän positiivisia asioita. Vastoin ennakkoluulojani espanjalaiset ovat saaneet yhteiskuntansa toimimaan ihan hyvin. Ajattelin että ihmisten sosiaalisuus ja räikeiden värien käyttö johtaisivat vääjäämättä kaaottiseen liikenteeseen ja muihin toimimattomiin systeemeihin, mutta aika hyvin täällä on onnistuttu pitämään molemmista kiinni.

Paprikat täällä ovat rumempia kuin Suomessa. Ehkä meilläpäin perunat ovat rumempia kuin täällä. Luonnollista arvostaa, kun se tulee omasta pellosta, mutta muilta ostettu pitää olla kaunista pintakuoreltakin. Miehet ovat täällä tunteellisempia. Katsotaan toista, kun puhutaan. Välitetään viestejä enemmän elein. Pitihän se itsekin ostaa salikortti, ettei ihan jalkoihin täällä jäisi.

Edellisen kuukauden aikana ollaan keretty enemmän myös turisteilemaan. Aloitin myös matkaraportin, joka on tässä vaiheessa enemmän minun suositukseni -tyyppinen artikkeli kaupunkiin tuleville tuttaville. Ensimmäiset vieraatkin ovat kerennyt käydä: Brenda ja Jenni, Emma ja Ilari, Sauli ja Jenni ja viimeisimpänä Tero, Sonja, Katja ja Ville.

Gràcia on kiva kaupunginosa. Tunnetuimmat kohteet ovat Antonio Gaudín Park Güell ja Casa Vicens, mutta oikeastaan kaupunginosan parasta antia on leppoisa kylämäinen tunnelma, jota ehkä hipsterialueeksikin joku kutsuisi. Ahtailla kujilla autot eivät häiritse, ravintoloita on joka puolella kuin myös kirpputoreja, ekomarketteja ja muita - ah, niin tiedostavia - maailmanparannuspuljuja.

Montserratille vahva suositus. Kohde meni aivan kärkeen omalla top-listallani maailman parhaista paikoista, joissa olen käynyt. Aluksi se oli minun Barcelonan suositukset -listallani sijalla kahdeksan, mutta nostin sen nyt kolmanneksi.

Rafloista mainitsemisen arvoisia ovat La Paradeta, Ikibana ja BierCaB.

Muutot Helsingistä Kuopioon ja Barcelonaan

Category: Culinarism, Materialism, Movie, Party, Social, Travel, Work — admin at 23:34 EET in February 6, 2015

Tätä kirjoittaessani ollaan asuttu Barcelonassa jo yhdeksän yötä, mutta tässä merkinnässä keskityn kuitenkin elämään ennen muuttoa tänne.

Ennen joululomia muutin Helsingistä Kuopioon. Tarkoitus on tehdä työt etänä ensi elokuuhun asti. Ensin Kuopiossa ja sitten Barcelonassa. Joulun alla olisi ollut kiirettä vaikka muillekin jakaa, kun piti hoitaa kaikenlaisia lähtöön liittyviä asioita ja parit läksiäisetkin pidimme. Helsingissä kemut olivat Annankadun William K:ssa teemana oluenjuonti ja Kuopiossa pidimme kotonamme tapas-illan. Moni kävi moikkaamassa, mistä kiitos kaikille! Nähdään Barcelonassa.

Jouluaatto vietettiin tällä kertaa Oulussa. Äiti voisi taas laittaa listaa pöperöistä kommentteihin. Tavattiin kavereita ja nautittiin kotipuolesta. Välipäiviksi siirryttiin taas Viitakoskelle, missä myös UV:ta juhlistettiin. Paluumatkalla takaisin Kuopioon poikettiin yksi yö Suomussalmella tapaamassa Ukkia ja Mumea, joka asustaakin nykyään Ämmänsaaren sairaalan vuodeosastolla. Ukin kanssa kyllä juttu luistaa aina.

Vielä ennen lähtöä pidimme kirpparipöytää pari viikkoa, jotta saatiin kevään alivuokralaiselle kaappeihin tilaa. Ollaan nyt pidetty joka vuosi kirpparipöytää, kun se on niin näppärä tapa laittaa kiertoon tavaraa, jota ei enää tarvitse. Tälläkin kertaa jäi nettona pari hunttia lapaseen. Ei siinä suoraan tuntiliksoille toki pääse, mutta jokainen säästetty neliömetri kotona on kuitenkin muutaman tonnin arvoinen siinä vaiheessa, kun omaa asuntoa ollaan ostamassa. Sain myös viimein myytyä Roope-setä ja Aku Ankan karuselli -sarjakuvakokoelmat.

Päivitin ensimmäistä kertaa web-palvelimeni käyttöjärjestelmän. Versio vaihtui Debian Squeesesta (6) Wheezyyn (7). Hyvin meni.

Kirjoitin raportin matkailuharrastuksestani. Samaan aikaan Johanna sai klaarattua proviisoritutkintonsa viimeiset pakolliset tentit.

Töllöstä on moljotettu Haapasalon Kaukasia-sarjaa ja puskimme viimein loppuun myös Rome-sarjan toisen tuotantokauden. Seuraavaksi ehkä Game of Thrones 4 tai House of the Cards?

Raflarintamalla uusina kertyi Helsingin päässä Viola ja Roslund (suosittelen). Kuopion Os (BBQ-puoli) ei ollut hintaansa nähden kummoinen paikka. Barcelona on yksi maailman kulinarismin keskuksista, joten uusia kokemuksia tällä saralla pitäisi olla lähiaikoina tiedossa.

Barcelonaan!

Category: Culinarism, Elma, Internet, Johanna, Movie, Sport, Travel — admin at 20:27 EET in November 29, 2014

Lasissani on Pivnica Medvedgrad Dva Klasa Zagrebista ja on aika blogimuisteloiden. Edellisestä kirjoituksesta on jo neljä kuukautta, joten paljon on kerennyt tapahtua. Kroatian ja Slovenian reissun matkaraportti on viimein valmistunut.

Vaikka nykyinen asuinalueeni Etu-Töölö on tunnettu arvokkuudestaan, niin en ole itse kyllä paikkaan erityisen ihastunut. On toki kivaa, kun töihin ja keskustaan on lyhyt matka ja lähipubina on yksi Suomen parhaista olutravintoloista (Vastarannan Kiiski), mutta autovirtojen läsnäolo ja yleinen hektisyys eivät ole mieleeni. Kyllä Lauttasaari oli mukavempi paikka asua. Ehkä sitten eläkepäivillä?

Elokuussa kävin Sastamalassa FEM14:ssa (Finnish Elma Meeting). Hienoa, että seuraava sukupolvi jatkaa perinteitä. Paljon oli itselle uusia tuttavuuksia, mutta monia vanhoja partojakin. Mahtia!

Helsingissä käytiin Kiasmassa, Gardeniassa ja Tekniikan museossa. Päästiin myös pelaamaan frisbee-golfia Keilarannan invite only -radalle.

Arlan sauna tuli myös viimein testattua. Vaikka kaksimetrinen löylykauha olikin vaikuttava, niin kyllä Kotiharju on parempi. Erikoiseksi reissun teki se, että päädyttiin Andyn kanssa keskustelemaan JavaScriptistä jopa kahden eri seurueen kanssa. JavaScriptistä puheenollen kirjoitin ensimmäisen ohjelmointiaiheisen artikkelini, kun halusin tutustua perinpohjaisesti Angularin, Nodejs:n ja Gruntin perusteisiin. Päivitin myös henkilösivuni uusien osaamisten karttumisen myötä.

Kuopiossa kävimme päivävaelluksella Pisan luonnonsuojelualueella, joka edustaa upeita savolaisia järvi- ja vaaramaisemia. Löydettiin paljon suppilo- ja keltavahveroita sekä mustatorvisieniä. Käytiin myös lintumaalauksistaan tunnettujen von Wrightin -aatelissuvun mailla tallustamassa. Helsingissä osallistuin Midnight Runiin ja juoksin virallisen ennätykseni 10 km:lla: 47:10. Sittemmin juoksukunto on valitettavasti romahtanut sairastelujen myötä, mutta toivottavasti tässä keväällä viimeistään pääsee takaisin hyvälle uralle.

Välissä maailma tuntuu niin alhoiselta, joten haluan väliin muistella parempaa huomista tuovia asioita: hyönteissyönti, Bitcoin, Airbnb, ShareDesk, Uber, robottiautot, kirpputorit (taas löytyi pikkutakkeja vitosella).

Kolmen viikon päästä muutan takaisin Kuopioon, koska tammikuun lopussa lähdemme noin puoleksi vuodeksi Barcelonaan. Johanna lähtee vaihtoon sinne ja minä seuraan mukana, koska ohjelmoijahan voi tehdä töitä myös etänä. Aivan mahtavaa! Minä itse en aikanani ymmärtänyt hyödyntää vaihtomahdollisuutta, mutta onneksi olen löytänyt itseäni fiksumman puoliskon. Espanja onkin täysin uusi maa meille ja tulipa tilattua Lonely Planetit myös Portugaliin, Andorraan ja Marokkoon. Tarkoitus on matkustaa mahdollisimman paljon ja hyödyntää eteläistä tukikohtaa. Barcelonahan on Katalonian pääkaupunki, missä puhutaan katalaania espanjan (kastilian) rinnalla ja alueella on aktiivinen itsenäistymisprojekti meneillään. Olettaisin, että keväästä tulee fabulous!

Luettelonomaisesti vielä uudet ravintolat, jotka on tullut testattua sitten viime kirjoituksen: Döner Harju (suosittelen), Konnichiwa (suosittelen), Favela, Fafa’s, Mamma Rossa (hyvä lounas), BLINIt, Guangzhou Yuan, Woolshed, Soppakeittiö, Koto, Eerikin Pippuri (löytyy kanagyroa) ja Leväsen grilli (vanhan koulukunnan snägäri; suosittelen).

Leffoja ei ole kerennyt paljoa katsella, mutta jotain kuitenkin: Interstellar ja Back to the Future.

Kesäkuulumisia Kuopiosta

Category: Culinarism, Movie, Travel, Work — admin at 20:58 EEST in July 15, 2014

Lasissani on Trapiche Cabernet Sauvignon (2013) ja tässä tulevat kahden kuukauden kuulumiseni.

Sain Management Eventsiltä vakipaikan! Enää ei tarvitse stressata tyhjän päälle jäämisestä.

Kroatian ja Slovenian reissu sujui hyvin, mutta matkaraportti ei ole vielä valmis.

Myös muutto Kuopioon sujui rutiinilla. Ensimmäiset kolme viikkoa menivät hirmuisessa kiireessä, kun vasemmalla kädellä valmistelin seuraavaa reissua ja toisella kädellä hoidin töitä ja muita juoksevia asioita. Kävimme testaamassa Trattoria Sorrenton (yllättävän hyvä) ja vilkaisemassa viimein Kuopion museota. Vuosipäivän kunniaksi kävimme syömässä Puijon Torniravintolassa (huiput näkymät, perushyvä ruoka, palvelussa parannettavaa).

Tässä Kuopion nykyisessä asuintalossamme on paljon vaihtareita ja heidän kanssaan on tullut oltua tekemisissä jonkin verran. Vielä on Suomussalmen poika ollut turhan jäässä, mutta jospa se tästä pikku hiljaa paranisi.

Leffoista katsoimme Blade Runnerin (tylsä) ja Das Leben der Anderen (hyvä).

Juhannuksena teimme kuntareissun Itä-Suomeen, jonka päivitinkin juuri Puluprojects-sivuille. Samalla käytiin myös katsomassa kansallismaisemaamme Kolilta, moikkaamassa mr:n perhettä Joensuussa ja sukulaisia Savonlinnassa. Oivaa.

Pari päivää sitten palasin takaisin reilun parin viikon reissulta eteläisemmästä Euroopasta. Matkasimme Kimmon ja Konosen kanssa suunnilleen reitin Milano, Genoa, Nizza, Monaco, Paesana, Bellagio, Liechtenstein, Zürich, München ja Berliini. Tämänkin reissun matkaraportti odottaa vielä valmistumistaan.

Tällä hetkellä rakentelen konesysteemejämme uusiksi: lähiverkkoon mediapalvelin, omasta vanhasta pöytäkoneesta tehdään porukoille Lubuntu-boxi ja Asuksen Zenbook UX32VD:stä tulee minun uusi pääkoneeni. Projekti on monivaiheinen, koska haluan, ettei missään vaiheessa datat ole vain yhdessä paikassa. Varmuuskopiointi ja replikointi ftw. Tullen vaihtamaan myös käyttöjärjestelmän Debianista Windowsiin. En haluaisi myydä sieluani, mutta jostain on nyt tingittävä, koska aikani ei riitä kaikkeen.

Kevät 2014 Lauttasaaressa

Category: Culinarism, Movie, Politics, Sport, Travel, Work — admin at 22:27 EEST in May 19, 2014

Lasissa Viña Albali Gran Selección Tempranillo 2010 ja on aika laittaa pakettiin Lauttasaaressa asuminen. Keskiviikkona muutan tavarat kaverille ja torstaina lähdetään Johannan kanssa Kroatiaan ja Sloveniaan. Reissun jälkeen muutan Kuopioon kesäksi, mistä palaan takaisin Helsinkiin elokuun alussa. Seuraava kämppä on tyylikkäässä Etu-Töölössä. Koeaika ei ole edelleenkään ohi ME:llä, joten siltä osin pitää vielä malttaa mieli.

Reilu viikko sitten oli Helsinki City Run eli Suomen suosituin puolimaraton. Olin 19 kilometrissä vielä ennätysvauhdissa, mutta sitten pohjekramppi murensi haaveet. Jospa seuraavassa kisassa muistaisi ottaa suolaa mukaan, kun nämä krampit on jo kahdesti aiheuttanut ongelmia. Loppuaika 1:55:23 jäi 1 min 10 sek ennätyksestä. En ole nyt keväällä oikein saanut kunnolla harjoiteltua työstressin takia, mutta syksyllä kyllä pitää saada ennätyksiä uusiksi. Vielä on auki, että mikä matka ja mikä kisa.

Huhtikuun alussa muutimme Kuopiossa Niiralasta Puijonlaaksoon pienempään ja halvempaan asuntoon. Minä en ole itse kerennyt siellä paljoa aikaa vielä viettää, mutta kesällä tulee useampi viikko. Ilmeisesti Johanna on ollut ihan tyytyväinen metsäisempään ympäristöön.

Helsingin nähtävyyksistä on tullut kierrettyä Sotamuseo (yksi parhaista), Suomen pankki (kultaharkko ja taidenäyttely) ja kaupungintalo (eurovaalit).

Tapahtumarintamalla kävin Helsinki Beer festivalissa (alkaa olla aika nähty tapahtuma), ravintolapäivän letturavintolassa ja Euroviisuja seurasin asiaan vihkiytyneellä porukalla. Yhdet tuparit ja saunailta Tapiolassa on myös mahtunut kevääseen. Ja herkuttelua Lassilassa.

Vantaanjoen ja Keravanjoen varsia olen juossut ja pyöräillyt. Tenniksessä voitin empsin.

Uusina ravintoloina voidaan merkata ylös Midhill (hamppari heikko, mutta raakapihvi hyvä), Cafe Truffel (loistava salaatti), Salve (perus “Suomipaikka”), Lauttasaaren herkku (heikko), Vattuniemen leipomo (hyvä hintalaatu kotiinkuljetuksella), Burger King, Silvoplee (huippu kasvisbuffet), Asia1 (never again), Long Wall ja Kynsilaukka (vaatii uusinnan).

Ruudulta on mollotettu Presidentintekijät (huono) ja Studia Generalis Eurooppa-luentosarjaa. Osallistuin myös FB:ssä arkihaasteeseen, rekkasin Instagrammiin, ostin Bitcoineja ja nappasin ensimmäisen meitsien. Kovin on yritetty olla aallon harjalla siis.

Kaksi muuttoa Helsingissä

Category: Culinarism, Movie, Politics, Sport, Work — admin at 21:28 EET in March 11, 2014

Lasissa Piqueras Syrah-Monastrell (2012) ja on jälleen uuden blogauksen aika. Edellisen kirjoituksen jälkeen olen kerennyt muuttaa kaksi kertaa. Edellinen asuinpaikkani oli Malminkartanossa ja tällä hetkellä asun Lauttasaaressa. Uudessa työpaikassani on menossa viides viikko, ja kun koeaika kestää neljä kuukautta, niin vielä pitää jännittää, miten miehen käy.

Työpaikka sijaitsee Kampissa, joten lounaspaikkavaihtoehtoina on makoisa valikoima ravintoloita. Uusina testattuja ovat Oiva, Savor, Aangan, Sumo, Nosturin Alakerta, Tamarin, Mt. Everest ja Casa Mare.

Töllörintamalla on uponnut The Intouchables, Koyaanisqatsi ja The Departed. Apollo Live Clubilla käytiin kuuntelemassa Laasasta, Jungneria ja Halla-ahoa.

Toukokuun Helsinki City Runiin ilmottauduttu.

Next Page »