Applelane

Aprillipäivänä otettiin ratikka Arabianrantaan, mistä käveltiin Vanhankaupungin kautta Oulunkylään kuvaamaan entistä kunnantaloa. Sieltä tallusteltiin Puu-Käpylän kautta Pasilaan, josta taas ratikalla kotia. Julkista liikennettä hyödyntämällä on näppärä tehdä mielenkiintosia kävelyreissuja, kun voi lähialueen tutut osuudet ohittaa moottoroidusti.

6.4. oli ALS kaupungissa, joten käytiin tietenkin Pikkulinnussa, Suomen parhaassa olutravintolassa - ainakin jos paikasta saisi myös mielenkiintoisia ruokia. Jatkot pidettiin meillä Ruoholahdessa.

10.4. kävin lounaalla Anissa turkkilaisessa buffetissa. Tarjottava oli sen verran makoisaa, että kävin kuukauden aikana lopulta neljä kertaa, joista tosin kaksi kertaa oli Kampin pippurin lounasbuffet, joka on pääpiirteissään samanlainen kuin Anin. Suosittelen molempia.

11.4. käytiin arkkitehtuurimuseossa ja syömässä wingsejä Bar Basessa. Vaikka aihe (suomalainen arkkitehtuuri) on mitä kiinnostavin, oli museon tarjonta melko vaisu.

12.4. oli vuorossa ensimmäinen kertani Kansallisteatterissa: esityksenä Neljäs tie. Tykkäsin kovasti! Oli hämmentävää huomata, että aihe oli vahvasti ajan hermolla. Toinen puolisko oli melkeinpä jo liiankin ideologista paatosta, mutta vaikka näytöksen viihteellinen puoli tästä kärsi, niin minua kiehtoi esityksen poliittisuus. Teatteri-innostus kyllä kasvoi tästä. Taide on jännää, kun siinä voi ilmaista paljon enemmän kuin muilla elämänalueilla.

13.4. osallistuttiin Kalaravintoloiden järjestämälle Kalakierrokselle, missä voi kulkea ilmaiseksi bussilla kuuden kalaravintolan välillä. Kerkesimme vierailla seuraavissa: Janoinen Lohi (Taka-Töölö), Vastarannan Kiiski (Töölö), Hilpeä Hauki (Kallio) ja Punavuoren Ahven (Punavuori). Ketjun konsepti on belgialaisten oluiden juominen pehmeillä sohvilla ja tämähän kelpaa minulle loistavasti. Vielä kun paikoista saisi purtavaa paremmin. Tällä kertaa ostin chimay-juustolautasen ja makean vohvelin. Kierroksella oli lähemmäs 10 kaveria lopulta mukana ja meno oli sen mukaisen hilpeä.

15.4. bongasin Herra Presidentin juoksulenkillä Meilahdessa. Ei riittänyt uskallus ja röyhkeys mennä häiritsemään koiran ulkoilutusta.

20.4. oli Kaapelitehtaalla Helsinki Beer Festival, missä maistelin ensimmäistä kertaa osteria (hyvää). Tarjolla oli mielenkiintoisia belgi- ja ranskaoluita, mutta valitettavasti suomalaiset pienpanimot olivat hieman vaisuja. Ruokatarjontakin oli varsin tyyristä. Hieman huono maku jäi tapahtumasta, kun piti maksaa sisälle, että pääsee maksamaan ylihintaisista ruoista ja normihintaisista oluista. Mutta toisaalta jos tälläiselle tapahtumalle ei ole kysyntää, niin harmillista sekin on. Illalla maisteltiin Funky Burgerit.

21.4. käytiin Ateneumissa katselemassa Linnan aarteet -näyttelyä ja maistamassa Stockan edustalla suolaiset krepsit. Sitten jatkettiin pyörillä Kulosaareen, Leposaareen (hieno hautausmaa), Herttoniemeen, Pikkulintuun ja maaseutumaisemareittiä Vanhakaupunkiin. Matkalla oli ilmeisesti yliopiston opetusmaatila ja arbo retum.

24.4. testattiin Little Big Cafe (ylihypetetty) ja lähipubimme One Pint Pub.

30.4. eli wappuaatto vietettiin Lassilassa Tiskillä ja Jenskulla munkitellen ja simautellen. Vappupäivänä käytiin Kaivopuistossa, kun kelikin oli aurinkoinen. Ja olihan sitä porukkaa älyttömästi! Oulun Ainolanpuiston väkimäärän wappuna voi huoletta kymmenkertaistaa, jotta suuruusluokka olisi sama.

Toukokuussa onkin sitten vuorossa kolmen viikon reissaaminen Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Italiassa. Siitä sitten raportia joskus myöhemmin.

Kuten viime vuonna kirjoitin Tampere-eloilusta kuukausittain, niin kaipa se kannattaa laittaa talteen tekemiset myös Helsingissä. Tässäpä ensimmäinen kuukausi.

Muutto sujui muuten mukavasti, mutta saapuessamme keskiyöllä Helsinkiin, ei avaimemme käynytkään oveen. Soitimme huoltopalveluun ja lopulta vasta kolmen tunnin päästä pääsimme sisälle asuntoon, kun huoltomiehellä ei ollut oikein homma hanskassa.

1.2. maistelin kaakaopavun. Oli kitkerää ja pahaa. Asuntoamme vastapäätä on Citymarket, jonka herkkuosasto on laajempi kuin missään aiemmassa arkikaupassani: löytyi mm. kokonaisia kaniineja, 800 eri juustoa, Öljypuun tuotteita ja useita Pappagallo-jädejä.

Kävin Tiskin kanssa uimassa Suomen suurimmassa uimahallissa Mäkelänrinteen uintikeskuksessa ja illalla maisteltiin Meritähdessä unkarilaista Csanakin potkaa, jota ei tarvitse ottaa toiste. Myöhemmin Meritähden pitsat on todettu hyviksi pubipitsoiksi.

2.2. pidettiin pienimuotoiset illanistujaiset med emps ja Jokke.

3.2. kävin juoksemassa ympäri Selkäsaaren selän, joka tarkoittaa karkeasti reittiä Ruoholahti, Hietaniemi, Meilahti, Kuusisaari, Lehtisaari, Kaskisaari ja Lauttasaari. Tästä reitistä on tullut nyt vakiolenkkini, kun pituus on sopiva noin 14 kilometriä. Alueella on paljon porvariasutusta ja onkin tullut mietittyä, että maksaisinko vähintään puoli miljoonaa, että saisin asua alueella. Tällä hetkellä tuntuu, etten maksaisi.

Reitti kulkee myös Kaapelitehtaan ohi ja tällä kertaa siellä oli menossa juuri Jussi-gaalan kuvaukset. Oli jännä fiilis ohittaa tilanne, joka oli sillä hetkellä kansakuntamme huomion keskipiste.

Havaitsin tässä vaiheessa myös, ettei täälläpäin tule ollenkaan vastaan huonosti pukeutuvia ihmisiä. Jouduin siis itsekin vaateostoksille. Onhan se laihtumisen (88 kg nyt) myötä mukava taas vähän päivittää ulkonäköä, vaikka ei sillä tietenkään maailmaa pelasteta. Onneksi on tarjolla myös kirpputoreja.

4.2. testasin lähinepalilaisen Yetin. Töissä alkoi liikuntakisa, johon tietenkin pitää osallistua täysillä, joten kävelimme 15.4 km lenkin matkakorttien hommaamisen päälle.

6-8.2. kävin jo aiemmin testatussa Mountainissa ja lähikiinalaisessa Tiger Mamassa. Ostimme Alkosta viinipulloon tyhjiökorkkeja, joten nyt voi oluen sijaan ottaa arkena myös lasillisen viiniä ilman, että tarvii kitata koko pulloa viikon aikana.

9.2. käytiin empsin kanssa pelaamassa sulkapalloa Ruoholahden palloiluhallissa. Vaikka molemmat harrastamme melko paljon liikuntaa, niin yhteiset lajit ovat melko vähissä. Sulkapallo kuitenkin on yksi sellainen, joten tavoite on kevään aikana ottaa useamminkin matsiä. Illalla istuttiin iltaa Lauttasaaressa ja lopuksi mentiin Kallioon Häxxxan-bileisiin todistamaan sotateemaista spektaakkelia kultturellien kanssa. Valion täyteläinen Edam rokkaa!

10.2. käytiin Vantaan Jumbosta ostamassa patonkia ja vieraspatjaksi Jyskin 138 cm ilmapatja. Kampin pippurista saa hyvää halpakebabbia.

12.2. käytiin istumassa kahdenkymmenenkuuden hanan Black Doorissa Stypidin kanssa. Sen jälkeen pääsin viimein testaamaan New Bamboo Centerin (kehuttu Suomen parhaaksi kiinalaiseksi), josta nappasin (kiinalaisen) lempiruokani Kung Pon. Tarjoilijan suosituksesta tyydyin keskivahvaan, joka sekin oli niin tulista, etten pystynyt syömään mahaani täyteen. Hintataso oli halpa, palvelu tehokasta ja ruoka maukasta. Tänne palaan ehdottomasti.

13.2. oli vuorossa ravintola Lyon Andyn ja Kaisan kanssa. Tämä oli minun ja Johannan ensimmäinen varsinainen fine dining ravintola, ellei sitten Farangia laske mukaan, mutta siellä oli sentään isot annokset. Ruoka oli hyvää (hummerikeittoa kampelalla, maissikanaa pottumuusilla, sienikastikkeella ja kaalilla sekä suklaakakkua sorbetilla), mutta sitä ei ollut riittävästi. Palvelu oli mukavaa, paikka oli hieno ja viiniä oli kiva litkiä, mutta ei tästä ilosta kyllä satasta haluaisi maksaa. Kun mahakaan ei täyttynyt.

Ruoan jälkeen käytiin St. Urho’s Pubin portteripäivillä ja sitten piti vielä hakea nakkisämpylät Jaskan grilliltä.

15.2. oli kylässä Mari ja myös emps. Kanasalladit tehtiin. Helsinki City Maratonille ilmottauduttu.

16.2. käytiin teekkaripossella (Andy, Stypid, Wikke ja Jukka) testaamassa Mesopotamian buffet, joka oli kyllä ihan virkistävää vaihtelua, mutta lihojen laatu oli valitettavan heikko. Sitten istuttiin Kaislassa ja myöhemmin vielä Villi Väinössä, missä oli myös Tiskjensku.

Nämä ensimmäiset kaksi viikkoa meni aktiivisesti, kun “piti” nähdä kaikkia paikallisia tuttavia. Seuraavan viikon aikana käytimme illat tulevan kesän matkalippujen ja majotusten säätämiseen. Hommasimme lokakuulle matkat Ranskaan ja toukokuulle Hollantiin, Brysseliin, Saksaan ja Italiaan. Tilasin myös uudet lenkkarit, feikki Fivefingersit ja kasan matkakirjoja Amazonista. Myöhemmin pitäisi ostaa vielä kamera. Olen katsellut alustavasti Olympuksen PEN E-PL3:a.

23-24.2. kävimme Tallinnassa juhlistamassa minun 30-vuotispäivääni. Tekasen tästä oman raportin, kun kyseessä on kuitenkin reissu minulle uuteen maahan. Vanha kaupunki oli hieno, viina halpaa ja maan sivistystaso yllätti. Tuli viimeinkin perehdyttyä hieman myös Viron tarinaan.

Loppukuukaudesta iski kuume ja flunssa.

Kuukauden aikana tuli kuvaruudulta katsottua Casablanca (keskinkertainen), The King’s Speech (loistava), Indiana Jonesin Raiders of the Lost Ark (tylsä), Madventures 3 (loistava) ja Ville Haapasalon Silkkitie 30 päivässä (loistava).

Viimeistä viikkoa viedään Kuopiossa tällä erää. Torstaina muutamme Helsinkiin Ruoholahteen. Tässä välissä on hyvä niputtaa viime kuukausien olennaiset tekemiset.

Joulukuun 15. päivä käytiin katsomassa elokuvissa Hobitit ja syömässä Isä Camillossa. Vietimme 5.5-vuotispäivää. Elokuvassa oli liikaa halpaa viihdettä, mutta muuten ihan katsottava raina. Isä Camillon tilat vanhassa Suomen pankin rakennuksessa oli tyylikkäät - kassaholvi ja kaikki. Ruoka ei kuitenkaan erityisesti säväyttänyt - varsinkaan alkupalaleivän maustevoin tilalla ollut maustemargariini. Lisäilin itse asiassa juuri suurimman osan testaamistani ravintoloista Eat.fi-palveluun (88 kpl). Jospa tässä kevään ja kesän aikana luku nousisi sataan, kun Helsingissä kiinnostavia paikkoja on vaikka kuinka paljon.

Joulun vietimme kahdestaan Kuopiossa. Käytiin Puijon tornista ihastelemassa talvisia maisemia, hautuumaalla katsomassa hienoa kynttilämerta, saunottiin, kokattiin possunfileet eli vietettiin laatuaikaa kahdestaan. Joulupäivänä ajeltiin Ouluun viettämään lomapäiviä minun porukoiden luokse ja sitten siirryttiin Keminmaahan UV:ksi. Vuoden vaihtuminen koettiin Viitakosken Kodalla, mihin kaikki kylänmiehet olivat kokoontuneet. Karjun kanssa käytiin Kemissä 16 km lenkillä.

Viime aikoina on töllöstä tullut moljotettua The Ambassador (loistava), The Dark Knight Rises (huono), Star Wars VI, I, II ja III (tylsiä), Uhrilampaat (loistava), Notre Damen kellonsoittaja (tylsä), The Usual Suspects (ei iskenyt), Se7en (kova), Seven Samurai (ok), Before Sunset (ok) ja City of God (hyvä). Sarjoista ollaan katseltu Ville Haapasalon matkaohjelmia, joiden parissa pääsee hieman näkemään venäläistä meininkiä.

Tänä viikonloppuna kävin koeponnistamassa Puijon 15 km lenkin, joka on kyllä edelleen turhan raaka. Parissa ylämäessä piti ihan pysähtyä hengittelemään. Lauantaina istuttiin iltaa oikeastaan kaikkien tuntemieni Kuopio-kavereiden kanssa, joka oli oikein mukava läksiäistapahtuma. Heikki tulee huomenna käymään ja pubin sijaan taitaa olla tällä kertaa ohjelmassa juoksu- tai hiihtolenkki.

Jatketaanpa luettelomaista kerrontaa, mitä on tullut tehtyä Tampereella.

2.6. kävimme Tarmon kanssa syömässä Sticky Wingerissä ja olusilla Konttorissa ja Teerenpelissä. Tanssimaan en halunnut, vaikka seura kovasti toivoikin. 4.6. oli Stypid käymässä täälläpäin ja istuimma tovit Plevnassa ja sain viimeinkin maistella mustaa makkaraa pottumuusilla ja puolukkahillolla. Hyvää oli ja voitti toisen paikallisruoan eli wingsit.

8.6. lähdettiin Johannan kanssa Helsinkiin viettämään viisivuotispäivää. Perjantaina syötiin pitsat St. Urho’s Pubissa ja moikkailtiin TiskiJenskua samassa paikassa plus Kampin jollain terassilla.

Lauantaina käytiin Tamminiemessä Urho Kekkosen kämpillä, jota voi kyllä suositella mielenkiintosena museona. Urhon saunaa kehuttiin maailman tunnetuimmaksi ja sitä pystyy vuokraamaan myös itselle (8000e ilta). Esillä oli paljon vierailta saatuja taide-esineitä, suomalaista designia, salakäytävä, piilotettu baarinurkkaus ja monenlaista 70-luvun luksustavaraa. Tamminiemen jälkeen kierrettiin Seurasaari ja sitten mentiin ihastelemaan Kansalliskirjastoa. Kirjaston jälkeen käytiin Kämp Gallerissa (luksuskauppakeskittymä) syömässä mehupirtelöt ja ihmettelemässä yläkerran trendikahviloita - ainakin sohvat näyttivät houkuttelevilta. Illallinen syötiin Farangissa, joka tarjoilee moderneja thaiherkkuja. Ravintola ja palvelu olivat hintansa tasoisia, ja niin myös varmaan ruokakin, mutta syöjät taisivat olla tällä kertaa liian untuvikkoja. Alkupalat (vihersimpukka, savustettua taimenta, hienonnettua härkää [eli jauhelihaa]) olivat loistavia, mutta valitsemamme pääruoat (tiikerirapuja, rapeaa possua, karitsan potkaa) olivat liian erikoisen makuisia. Annokset olivat isoja ja ehkä osittain tämän takia ruokaan tuli lopussa hieman vastenmielinen suhtautuminen. Mutta kuitenkin, oikein hyvä kokemus kaikkinensa. Illalla käytiin vielä käppäilemässä Punavuoressa ja Kaartinkaupungissa.

Sunnuntaina napattiin krepsit kauppatorilta, juotiin kahvit kauppahallissa ja pyöräiltiin Irakin suurlähetystön kautta Korkeasaareen. Valitettavasti näitä eläintarhoja on nyt tullut jonkin verran (Ranua, Lontoo) nähtyä viime vuosina, joten Korkeasaari ei paljoa uutta tarjonnut. Isoja kissoja siellä oli kyllä useita ja manuli, jota ei tosin nähty. Myös visentti ja sinikurkkuara olivat hauskoja. Eläintarhan jälkeen haettiin inkkarista safkat ja ajeltiin Haagan kauppalatalon, Nurmijärven, Hyvinkään ja Riihimäen talojen kautta takaisin Tampereelle. Majotuimme työpaikkani tiloissa Kampissa.

14.6. matkustin Ouluun ja pitkästä aikaa junalla, kun Johanna tarvitsi autoa ja muutenkin matkan pituus on sitä luokkaa, että mielummin katselee leffoja junassa kuin tienreunaa. Perjantaina oli ohjelmassa firman kesärastit Pikkaralassa, jossa ei tullut mainittavaa menestystä, mutta hauskaa oli ja tuli paljon uusia ihmisiä tavattua. Firma kasvaa edelleen nopeasti. Illalla menin vielä nelivitoseen, kun kaverit olivat siellä jammailemassa. Ja jatkoilla löysin itseni Possutalosta. Perinteinen kuvio siis. Lauantaina istuttiin Hengan, ALS:n, sagin, Konosen ja pxn kanssa Kulumassa ja Lihatiskillä (Kauppuri5:n torikoju). Iltajatkot oliva tällä kertaa Linnanmaalla, missä tarinoitiin historiasta ja tietokonepeleistä.

22.6. lähdettiin Merikarvialle Tiskin ja Jenskun häihin. Matkalla kuvattiin Kullaan kunnantalo. Oli alkumalja, kahvittelut, puheet ja visailut. Oli grillailut, oli saunat ja uinnit. Toisena päivänä vielä uudestaan grillailut, saunat ja uinnit. Kivaa oli ja paljon uusia ihmisiä tavattiin. Matkalla takaisin kuvattiin Merikarvian, Nakkilan, Kokemäen, Kauvatsan, Keikyän, Tyrvään ja Vammalan vanhat talot.

26.6. käytin autoa ensimmäistä kertaa katsastuksessa ja läpi meni, että hulahti! 27.6. käytiin Ilkan kanssa olusilla (Jack the Rooster, Gastropub Nordic) ja pitsalla (Napoli). 28.6. oli terassi-ilta Johannan koulukavereiden kanssa Miamin “terdellä”. 29.6. kävin Härmälässä Arsin järjestämässä ekoruokaillassa, missä tarjolla oli sirkkoja, jättijauhomatoja ja teertä. Hirvipitsaa ei enää jaksettu alkaa leipoa. Ei ollut aivan helppo rasti syödä muutaman sentin kokoisia hyönteisiä, mutta lopulta katkarapuajattelu auttoi (katkarapu on vähän niin kuin hyönteinen).

Paljon on taas tapahtunut ja niin varmaan tapahtuu heinäkuussakin, mutta eiköhän se syksyllä sitten taas rauhoitu Kuopiossa. Elämäänhän tänne etelään tultiinkin. Ensi helmikuussa muutamme näillä näkymin Helsinkiin, kun Johannan kolmannen vuoden harjoittelu on Lauttasaaressa. Mahtavaa, vaikka tällä hetkellä hieman onkin väsynyt fiilis kaikesta hulabaloosta.

Toukokuun ensimmäinen viikonloppu oli vilkas, vaikka ajatus oli ottaa välissä hieman rauhallisemmin. Perjantaina kävin istumassa Tommin ja Oton kanssa O’Connelsissa muutamalla. Johannan veljentyttö oli myös käymässä kylässä viikonlopun ajan. Lauantaina kävimme pitseria Napolissa, joka osoittautui loistavaksi. Pöytiä ei voi varata viikonloppuna, joten vain jonottamalla pääsee syömään. Salaattipöydän kastikkeina on sinappinen, ranskalainen ja aurajuusto - mahtavaa! Hinnat ovat kohtuulliset, pitsat perushyviä ja palvelu tehokasta. tp8 kävi myös kylässä.

Sunnuntaina käytiin kuvaamassa lähialueen kunnantaloja (Messukylä, Nokia), jonka jälkeen nähtiin SirJuzzia Telakalla. Iltapäivällä käytiin syömässä Andyn ja Kaisan kanssa Coussicassa. Otin talon pippuripihvin, jota on tehty samalla reseptillä lähes 40v! Pihvi aurajuustoperunoineen oli ehkä paras koskaan syömäni. Hinta oli toki hieman suolainen ja pöytävaraus on pakollinen, mutta muuten kyllä loistava setti.

7.5. alkaneella viikolla kävin testaamassa Kahvila Marin sämpylän (ei erikoinen), ostettiin autoon uudet renkaat ja päivittelin kuntaraporttiin uusimmat reissut. Muuten tuli ilmeisesti vain tehtyä perusasioita, kun ei ole muuta jäänyt mieleen.

11.5. ajelin Helsinkiin Tiskiä moikkaamaan. Perjantaina pidettiin epävirallisesti meidän sijoitusklubin ensi-ilta, johon osallistuivat lisäkseni Andy, Stini, Jokke ja Tisk. Yöllä käytiin Stonesissa syömässä burgerit. Onhan siellä Helsingissä meininki aika paljon isompaa kuin Tampereella, saati Kuopiossa.

Lauantaina ajeltiin pyörillä rantoja pitkin Merihaasta Kivenlahteen. Reitti on ehkä hienoin pyöräilyreitti, jonka olen koskaan ajanut. Myös vanha kauppahalli oli melkoinen taivas, vaikka nyt ei ollutkaan oikein sopiva aika ostella herkkuja. Illempana käytiin Kalliossa Kotiharjun yleisessä saunassa ja ai että kun se oli hyvä kokemus. 1500 kg kiuas vuodelta 1928 antoi mahtavat löylyt ja omalaatuinen saunakulttuuri oli kiehtova - esim. “piipulla” istuvat olivat löylykuninkaita, joiden toiveiden mukaan saunaan tulijat ja lähtijät lisäsivät löylyä. Paikalla sai juoda omia juomiaan, mikä tuntui todella kummalliselta, kun on tottunut että tässä maassa kaikki tälläinen on kielletty. Eräs saunoja kertoi käyneensä saunalla jo vuodesta ‘52 asti. Oman pesijänkin olisi voinut ostaa yhdeksällä eurolla.

Tampereen Pispalasta löytyy myös yleinen sauna, joka pitää kyllä ehdottomasti käydä testaamassa. Illalla haettiin safkaa läheisestä nepalilaisesta ja Stinikin tuli vielä uudestaan kyläilemään. Todella onnistunut viikonloppu. Kotimatkalla kävin testaamassa 55-hampparipaikan, joka oli samaa kuraa kuin mäkkihese.

17.5. emps tuli kyläilemään. Kävimme torstaina istumassa Gastropub Tuulensuussa. Perjantaina tehtiin töitä, käytiin Thai Laosissa ja istuttiin iltaa kämpillä. Sorsapuiston riikinkukot ovat hienoja ja Lidlin vehnäoluessa on kohdallaan hintamaku. Lauantaina käytiin Vegemeissuilla (paahdetut ja suolatut hampunsiemenet ovat hyviä) ja Maifestissä (etelä-eurooppalaisia ruokia ja juomia), missä tavattiin myös Mira & Arsi. Illalla saatiin maistella Arsin varsin maukasta katkarapukeittoa (paljon punaista currya + öljyä pannulle, perään appelsiinimehua ja kun soppa on kuumaa, niin kasa katkarapuja sekaan ja syömään).

20.5. käytiin Vesilahdessa Johannan mummolassa tapaamassa sukua. Syötiin peurapataa pottumuusilla (rok) ja käytiin testaamassa myös Vesilahden söpö Pizzeria Makasiini. Sain kuvattua Vesilahden ja Tottijärven vanhat kunnantalot.

21.5. alkaneella viikolla käytin pyörää korjattavana (225e tsitsing: voimansiirto, jarrupalat, takarengas, perushuolto) sekä kävimme viimein maistamassa Tampereen toista paikallisherkkua, wingsejä, Sticky Wingersissä. Siivet eivät niin iskeneet, mutta heidän blue cheese hamppari oli herkullinen. Sen jälkeen käytiin O’Harassa (hanassa ollut Brewdogin Hardcore IPA oli loistava) suunnittelemassa Tommin ja Satun kanssa tulevaa Praha-reissua.

Päätettiin tosiaankin lähteä heinäkuun lopussa Prahaan parin kaverin kanssa. Lisäksi käymme Johannan kanssa vielä Budapestissä ennen Prahaa. Päästään seikkailemaan junalla Budapestistä Prahaan! Aika jännää. Välissä näytti ettei tänä vuonna tulekaan ulkomaanreissua, mutta onneksi Tommi sai houkuteltua meidät mukaan.

26.5. lauantaina käytettiin 5h vaateostoksiin, mistä käteen jäi vain shortsit ja paita. Kävimme myös pitsalla sekä Konttorissa pelaamassa Muuttuvaa labyrinttiä ja maistamassa parit oluet.

Tampereen Jäätelötehtaan lakritsi- ja mansikkajugurttijäätelöjä tuli testattua. Kun on tullut viime vuosina vähennettyä makean syöntiä, niin nykyään paremmin uppoavat nämä italialaistyyppiset samenttisen pehmeät, mutta ei niin makeat jäätelöt. Entiset suosikit sveitsiläinen Mövenpick ja amerikkalainen Ben & Jerry ovat aivan liian makeita.

Sellainen oli toukokuu 2012.

Näköjään blogaustiheys on harventunut. Nyt on kuitenkin lasissa Grafenwalder Vehnäolut ja olen valmiina koitokseen. Ajattelin kirjoitella tässä kirjoituksessa Tampereella asumisen ensimmäisestä kuukaudesta eli huhtikuusta.

Viimeisellä viikolla ennen muuttoa kävimme Kuopiossa katsomassa Elämäsi Valinta - Ihmislautapeli -teatteriesityksen, missä katsojat pystyivät äänestämään näytelmän kulusta 10 kertaa esityksen aikana. Ihan hauska idea, mutta ei tuo teatteri itselle kovin paljon iske.

Muuttopäivä oli 31.3. ja auto pakattiin niin täyteen kuin laillisesti saa (ikkunan alatasoon) ja vähän ylikin. Piti ottaa mukaan kolme konetta, akvaario, pari pyörää, vaelluskamat, työtuoli ja sitä rataa. Jyväskylässä syötiin pitsat ja ostettiin Heikille muuttoapukaljat. Auton täyttymisasteesta kertoo se, että kuusi kaljatölkkiä piti tunkea yksitellen viimeisiin löytyviin koloihin. Enempää ei olisi mahtunut, ei varmana!

Seuraavana päivänä eli sunnuntaina käytiin kävellen tutkimassa uusia seutuja (Hämeen museo on hieno) ja syömässä Plevnassa Tommin ja Oton kanssa. Otin makkarapannun. Ensi kerralla otan mustaa makkaraa, jota en ole koskaan maistanut.

2.4. alkavalla viikolla aloin käydä läpi asuinpaikkamme Tammelan ympäristön lounaspaikkoja. Ravintoloiden testaaminen on lempiharrastuksiani ja olin ajatellut Tampereella asuessani kokeilla tavallista tiheämmällä tahdilla eri paikkoja - varsinkin niitä, jotka tarjoilevat edullista lounasta (alle 10e). Pancho Villa oli bulkkimeksikolaista, jota ei voi suositella. Sen sijaan Hoa Xuan meni heti ihan lempiravintoloiden joukkoon. Buffetissa tarjoillaa useita maukkaita vietnamilaisia ja intialaisia kastikkeita, joista monet maut ovat olleet aivan uusia minulle. Tullintorin Ming Zhu Jiu Lou oli peruskiinalaista sushin kanssa. Ravunpyrstöistä plussaa, mutta muuten oli turha paikka. Japanilaista ramenia tarjoileva Ramen Hanabi kiinnosti kovasti, koska japanilaista ruokaa en ole juurikaan syönyt ja ennakkoluulo siitä on positiivinen. Annoin kokille vapaat kädet tehdä minulle nuudelisoppa, johon hän laittoi porsasta, maissia, levää, tofua, kaalia, sieniä ja kamabokoa, josta en pitänyt. Suolaista ja aika tylsää ruokaa. Kävimme myös viikolla katsomassa Tommin ja Satun kanssa Iron Sky -leffan ja uimassa Heikin kanssa Kalevan uimahallissa. 9.5e salin kanssa, auts.

7.4. viikonloppuna kävimme Vakoilumuseoassa, joka tuntui lähinnä Wikipedian lukemiselta seisaaltaan. Museoassa olisi saanut olla enemmän esineitä, kuvia, videoita ja muuta harvinaista materiaalia ja tietoa. Olen myös miettinyt Lenin-museota ja Poliisimuseota, mutta niiden lisäksi täällä ei oikein tunnu olevan kiinnostavia museoita. Kävimme viikonlopun aikana myös syömässä American Dinerissä (alkaa nämä “advanced” hampparipaikat jo kyllästyttää), New Chinese Food -lähikinkkilässä (halpa), uudessa panimopubissa Bar 101 beersissä (onneksi löytyi Tripel Karmelietia, kun paikan omat oluet olivat heikkoja) sekä Suomen parhaassa olutravintolassa Gastropub Tuulensuussa. Sain maistella minulle uuden Caroluksen oluen:
Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Rood (4 pojoa).

9.4. alkavalla viikolla kävin sitten testaamassa kasvisravintola Gopalin (hyvä sapuska, mutta kallis) ja Edun herkkukeitaan (perussafkaa halvalla) lounaat. Tiistaina kävin Ilkan kanssa syömässä illallisen Oluthuone Esplanadilla, jossa kokonaisena lampaankyljyksen kanssa tarjoiltu grillattu valkosipuli oli hyvin mielenkiintoinen makuelämys. Ruoan jälkeen siirryttiin Tuulensuuhun ja mukaan liittyi myös Tarmo. Yöllä käytiin vielä Cafe Europassa ja O’Connellissa. px tuli majoittumaan meille paluumatkallaan Istanbulista.

Aloimme joskus näinä aikoina katsomaan läpi IMDB:n top 250 -listan elokuvia, joita jompi kumpi meistä ei ole nähnyt. Ja vähän muitakin. Katsottua on tullut Avaruusseikkailu 2001 (yksi parhaista!), 12 Angry Men (keskinkertainen), Beautiful Mind (hyvä), Before Sunrise (hyvä), Borat (erikoinen), Lost in Translation (mjaa), La vita è bella (tylsä), Pan’s Labyrint (historiaosuus oli hyvä) ja Game of Thrones ensimmäinen kausi (ok).

13.4. viikonloppuna vender tuli piipahtamaan kylään ja kyyditsi ensin minua ja myöhemmin myös Johannaa ja Maria ympäri Tamperetta limusiinilla. vender ei ollut kertonut mitään etukäteen - ei edes soittaessaan alaovelta että hyppää kyytiin. Kokemukseni oli ikimuistoinen, kun tajusin venderin olevan 9 metrisen limon ratissa ja auton avoimen oven odottavan minua. Siellä sitä sitten istuttiin nahkapenkillä, juotiin olutta, ajeltiin ympäri Tamperetta ja käytiin Vaakon Nakilla syömässä. Kummasti liikenteessä muut väistivät ja kadulla ihmiset olivat kiinnostuneita tutustumaan. Hienoa, kiitos vene!

Sain myös elämäni ensimmäisen parkkisakon tuosta kotikadulta, missä ei ole aivan yksinkertaisia pysäköintisääntöjä. Koskaan ei tiedä, mihin auton saa, mutta tähän mennessä on aina saanut kyllä 200 m päähän vähintään kotiovesta. Kop, kop. Testattiin myös lähipubi Gastropub Praha, josta saa tsekkiläisiä oluita ja pientä iltapalaa. Maistelin makkaralautasen, missä oli mukana oluthaudutettua hapankaalia ja erikoisesti piparjuurimajoneesia dippinä.

16.4. alkavalla viikolla testasin Ravintola Thai & Laosen (herkullinen), New Garden -kiinalaisen (halpaa mättöä), “Suomen parhaan” intialaisen eli Swagathin (liian tulista) sekä tanskalaisia voileipiä tarjoilevan Ravintola Tivolin (ok).

Postissa tuli uudet Asicsin Kinseit. Juoksuharrastus on taas edistynyt, kun olen innostunut käymään lenkillä pari kertaa viikossa ja silloin tällöin suunnistamassa. Joinakin iltoina olen istunut pääkirjastolla (Metso on yksi Suomen hienoimpia rakennuksia) selvittämässä Pirkanmaan vanhojen kunnantalojen sijainteja ja historiaa. Minulla on kova yritys saada kuvattua mahdollisimman kattavasti alueen taloja nyt, kun asumme täällä.

20.4. viikonlopuksi lähdimme Jyväskylään moikkaamaan kavereita. Vietimme tutun ja turvallisen kaveriviikonlopun kokaten kebabia, läskipiirasta ja käymällä Ravintola Banthaissa (hyvä). Juostiin Jyväsjärven ympäri. Kotimatkalla kierreltiin hieman kuntia ja kuvasimme Muuramen, Korpilahden, Jämsän, Kuoreveden, Längelmäen, Eräjärven (2 kpl), Sahalahden ja Kangasalan vanhat kunnantalot. Längelmäen vanhassa talossa nykyään asuvat kutsuivat meidät sisälle kahville ja saimme mainion esitelmän talosta ja sen historiasta. Onneksi ei ollut tällä kertaa kiire, kuten yleensä kuntareissuilla on.

23.4. alkaneella viikolla kävin testaamassa ainoastaan Ravintola Borneon, jonka ovella olin käynyt kääntymässä jo kolme kertaa, kun paikka oli aina vain remontissa. Ravintolaa on kehuttu Tampereen parhaaksi ja olihan ne pöperöt ihan hyviä, mutta ei mennyt minulla kärkeen. Lisäksi kun kävin myöhemmin uudestaan, oli buffetissa täsmälleen samat ruoat kuin viimeksi vaikka viikonpäivä oli eri. Sattumaa tai ei, mutta pisteet laskivat.

27.4. lauantaina lähdettiin Virroille mökkeilemään. Lapsuudenkaverini Tommin porukoilla on mökki virroilla ja hän on säännöllisesti järjestänyt mökkireissuja kavereilleen jo kymmenen vuoden ajan. En ollut koskaan aiemmin paikalle päässyt, joten nyt viimein piti asia korjata. Mökillä oli vakiosetti eli saunaa, grillailua, olutta ja juttelua sekä tutustumista uusiin mukaviin ihmisiin. Kuvasimme tälläkin reissulla kunnantaloja: Ruovesi, Pohjaslahti, Virrat, Pihlajavesi, Keuruu (2 kpl), Petäjävesi (2), Koskenpää, Mänttä, Vilppula ja Juupajoki. Sain myös kuvattua Mänttä-Vilppulan kyltin, joten enää minulta puuttuu viiden kunnan kyltit.

Tänä vuonna Wappu tuli otettua lyhyen kaavan kautta, kun juuri alla oli rymyreissu mökillä. Istuttiin alkuillasta Sorsapuistossa piknikillä (tehtiin Edustusvaimon kanasalaatti), mistä siirryttiin jatkoille Otolle. Sattumalta hieman ennen keskiyötä päätimme lähteä kotia, mutta kun pääsimme katutasoon (Otto asuu Stockan yläkerrassa) olimme keskellä huimaa kulttuurisosiaalista ilmiötä. Suuret ihmismassat olivat liikkeellä ja kadulla oli uskomattoman paljon ihmisiä. Lähdimme käppäilemään kohti Hämeensiltaa, jossa oli juuri menossa teekkareiden hatutus. Ihmisiä oli aivan uskomaton määrä. Tuntui kuin kulkisi labyrintissa, missä ihmisistä muodostuvat seinät vellovat miten sattuvat. Teekkareiden ja muiden opiskelijoiden lisäksi paikalla oli myös maakunnan teinit. En ole koskaan aiemmin ollut vastaavassa väenpaljoudessa, paitsi ehkä Provinssirockissa Apulannan keikalla eturivissä vuonna 2001. Onneksi lähdimme ulos juuri kreivin aikaan ja saimme kokea tämän. Ei kyllä nähty kreiviä, hihi! Tuollaisen kansallisen bileillan kulku on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Joskus alkuillasta kaikki ovat niin iloisia ja positiivisia. Keskiyön aikaan tunnelma on löytänyt saturaatiopisteen, josta se alkaa muutaman tunnin päästä laskea nopeasti. Lopulta vain harvat kävelevät tyytyväisinä majoituspaikkojaan kohti partneri vierellään ja loput juhlijat hajoilevat valuneita meikkejää, humalaansa ja hitaasti etenevää nakkikioskijonoa.

Toukokuusta kirjoitan myöhemmin.

Tässä tulee luettelonomainen kertomus, mitä olen tehnyt edellisen parin kuukauden aikana. Arkielo menee pääasiassa töitä tehdessä sekä itseä sivistäessä kirjoilla, kuunnelmilla ja luentovideosarjoilla. Politiikka, historia, talous ovat vanhoina aiheina ja uutena aloitin nyt lukion kemian oppimäärän (Khan Academy). Se kun jäi aikanaan hataralle pohjalle ja nykyään lähipiirissä iso osa ihmisistä ymmärtää kemiaa, niin olisi mukava päästä mukaan niihin jutusteluihin.

UV:n vietin yksin Kuopiossa, kun Johanna oli kotonaan. Pari tuttavaa kävi kylässä, mutta siitä ei jäänyt kerrottavaa jälkipolville. Vuoden ensimmäisenä viikonloppuna käytiin kuuntelemassa musiikkitalolla wieniläistä sinfoniaorkesterimusiikka kaverin kanssa. Sen jälkeen jatkettiin iltaa Maljassa ja ilta oli oikein onnistunut. Seuraavalla viikolla tutustuin uuteen kaveriin, jonka kanssa olemme nähneetkin useasti sen jälkeen. Meillä tuntuu olevan useita samoja kiinnostuksenkohteita ja olemme jutelleet jo ainakin 20 tuntia yhteensä. Aika jännää tutustua uuteen ihmiseen ja ensimmäisen kuukauden aikana jutella jo noinkin paljon.

Kävin tammikuun lopussa Oulussa pyörähtämässä parissa työpalaverissa ja tapaamassa kavereita. Helmikuun alussa pidimme Jyväskylässä taas kaverimiitin, johon tällä kertaa ei tosin päässyt kaikki. Kokkailtiin sushia, kotitekoisia hamppareita (joista voisi kirjoitella reseptit ylös joskus), käytiin uudessa olutbaarissa (Old Brick’s In) ja Alvar Aallon museossa, joka oli museokokemuksena yksi parhaistani.

Ostimme ja kasasimme makuuhuoneeseen vaatekaapin (Masku Store 100 pähkinä), kun alkoi kaappi- ja hyllytila olemaan liian kinttaalla. Päivitin myös sarjakuvakeräilyraporttiin kuvia kokoelmistani ja sain myydyksi Myrkky-lehteni. Roope-Sedät ovat myös myynnissä Huuto.netissä. Sarjakuvat olivat joskus tärkeä osa elämääni, mutta nyt ne makaavat varastossa laatikoissa ja ovat vain turha rasite muuttaessa. Pyrin elämässäni vähentämään materialistisia iloja ja tämän vuoksi näistäkin pyrin eroon.

Viime viikonloppuna kävimme synttäriruokailulla Kummisetä-ravintolassa. Söimme Toast Skågenin, järvikuhaa ja entrecôtea. Ravintola oli todella positiivinen yllätys: juuri sopivan hieno meille, jotta koki hetken juhlallisena, mutta pystyi silti olemaan rennosti. Täällä voi käydä uudestaankin.

Tulevana viikonloppuna mr tulee kylään, sitä seuraavana on vuorossa Keminmaa ja sitten onkin enää pari viikkoa muuttoon Tampereelle. Sitä varten olenkin tehnyt kasapäin kuntatutkimuksia, että kerkeiäisi mahdollisimman paljon kerätä uusia kuvia, kun siellä asustelee.

Lasiin kaadettuna St. Feuillien Cuvée de Pâques (kyllä, pääsiäisolut) ja valmiina kirjoittamaan menneistä parista kuukaudesta. Melko kiirettä on pidellyt, mutta on tässä myös ollut hieman syyslaiskuutta ilmoilla, kun töiden lisäksi ei ole paljoa ylimääräsiä jaksanut puuhailla.

Tietsikkapuolella suurin teko oli puna.pulu.org-palvelimen muuttaminen uudelle emopalvelimelle. Viime kerralla siirron ja asennuksen teki tanskalainen kaveri, mutta tällä kertaa päätin suoriutua tästä itse. Oikeastaan mitään ongelmia ei tullut ja vieläkin on hieman petollinen tunnelma, kun tuntuu ettei se niin helposti voinut mennä. Palvelimella pyörivät siis mm. tämä blogi, Puluprojects, Moposite, Liikuntoilu, Johannan blogit ja muita tuttavien sivuja.

Oulussa kerkesin käymään kahdesti. Ensimmäisellä kerralla kävin firman virkistysillassa räiskimässä Megazonessa, jota olin pelannut viimeksi ala-asteella. Lisäksi oli kaverin pippalot. Toisella kerralla oli Johannan biokemistikavereiden tuparit, Kauppuri5-safkaus, Hengan kanssa syöminen Hai Longissa ja usean tunnin historiakeskustelut St. Michaelissa.

Jossain vaiheessa Heikki tupsahti kylään illaksi ja kävimme muutamalla Gloriassa, Maljassa ja Foodissa.

Areenasta on tullut vahdattua paljon ruokaohjelmia, historiaa, politiikkaa ja taloutta. Kirjoina on tällä hetkellä menossa Linux Administration Guide, Sattumankauppaa Wall Streetillä, Prosenttijengit ja Aitoa ruokaa.

Pari viikkoa sitten kävimme Suomussalmella. Alunperin ajatus oli päästä käymään myös mökillä, mutta kiireinen aikataulu ja kieltämättä jo hieman turhan syksyiseksi käynyt keli saivat meidät lopulta jäämään Siikarantaan kylään. Tarjoilimme Ukille ja Mummulle kreikkalaisia lihapullia, pestopottuja, kreikkalaista salaattia, leikkeleitä ja italialaista luomuviiniä. Kuopion kauppahallissa on varsin makoisa liha- ja juustokauppa Pikku Veneto, jonka lihatiskiin olemme nyt ihastuneet. Juustoja on tullut maisteltua jo useamman vuoden ajan, mutta kinkut ovat vielä pääosin tutkimatta. Mumelassa juteltiin taas politiikkaa ja historiaa, saunottiin ja herkuteltiin. Sunnuntaina käytiin vielä ajamassa Raatteen tie, missä kumpikaan meistä Johannan kanssa ei olla ihan hetkeen käyty. Suomussalmelle mennessä kuvasimme Kajaanin vanhan kaupungintalon ja Kajaanin maalaiskunnan entisen kunnantalon. Kotimatkalla ajelimme vielä Valtimon, Rautavaaran ja Nilsiän kautta kuvaten niidenkin talot. Muita uusia taloja sitten viime päivityksen ovat olleet Oulujoen kaksi vanhaa taloa sekä Iisalmen maalaiskunnan vanha kunnantalo.

Viime viikonloppuna pidimme meillä Greippimiitin eli kutsuimme yhden IRC-kanavan kaveriporukan meille kylään. Kahdeksan hengen muonittaminen ja majoittaminen pienessä asunnossa oli melko raskas urakka, mutta kevyesti jäätiin kuitenkin plussalle ilo-vaiva-summassa. Perjantaina kokattiin advanced texmexia (tortillaa, tacoa, jauhelihaa, kanaa, itse marinoitua fetaa, oliivia, jalopenoa, ananasta, paprikaa, tomaattia, salsaa, jäävuorisalaattia, edamia, aurajuustoa, creme fraichea, kermaviiliä, itse tehtyä guacamolea), käytiin kiertämässä Valkeisenlampi ja tietenkin pohdittiin maailman menoa. Lauantaina käytiin päivällä samoilemassa Vuorilammella, jonka jälkeen pitikin alkaa jo kokata viikonlopun grande mässyä. Kokkailun tiimellyksessä rientoihin liittyivät myös pari kuopiolaista uutta tuttavuutta. Päivällisenä oli yritelmä kiinalaista autenttista ruokaa, jota niin usein tulee tehtyä muutenkin. Harvemmin kuitenkaan yli kymmentä eri ruokaa yhdelle aterialle. Sain Hengalta ohjeet pariin uuteenkin ruokaan ja ne olivat melkeinpä parhaimistoa. Listalla oli chilikurkkua, paistettua maissia ja selleriä, valkosipuli-soija-tofua, paistettua riisiä (katkarapu, purjo, kananmuna), normiriisiä, chilikaalia, inkiväärihärkää, possua ja bambua, kanaa ja cashewia sekä kanaa maustettuna limetinlehdellä (thaimaalainen). Mielestäni chiliä tuli taas kerran laitettua liikaa, mutta muuten pöperöt olivat kyllä loistavia.

Tässä vielä muutamia ohjeita yleisön pyynnöstä.

Marinoitu feta:
- purkki mahdollisimman täyteen fetaa, oliivia, valkosipulinkynsiä ja joka väliin pippuria, tinjamia, rosmariiniä, basilikaa
- täytetään oliiviöljyllä
- mitä kauemmin marinoi, sen parempaa saa, mutta seuraavankin päivänä voi jo syödä

Inkiväärihärkä:
- leikkaa esim. sisäpaistista mahdollisimman ohuita siivuja
- sekoita lihan joukkoon suolaa, vettä ja pottujauhoja (15g per 250g lihaa)
- leikkaa tuoreesta inkivääristä ohuita siivuja (20 % lihan painosta)
- tuoretta chilipaprikaa
- jonkin verran kevätsipulia tai purjoa
- mausteseokseen soijaa, vettä, perunajauhoa (5g per 250g lihaa)
- ensin paistetaan liha mediumiksi (pannu “50 %” kuuma), sitten perään inkivääri ja chili ja lopuksi kastike ja ihan lopuksi aivan muutamaksi hetkeksi kevätsipuli

Bambupossu:
- possua ja bambua saman verran
- bambu pitää kiehauttaa vedessä 1-2 minuuttia ja sen jälkeen kuivata siivilillä ja paperilla sekä maustaa suolalla
- maustekastikkeeseen soijaa, suolaa, sokeria, pippurijauhetta, chiliöljyä ja seesamiöljyä (rypsiöljy käy) - tarkkoja määriä ei tiedossa
- paista possu ilman mausteita, lisää perään bambu ja sitten mausteseos

Viime viikonloppu oltiin Jyväskylässä pyörien kanssa ja kruisailtiin ympäri Jyväsjärven. Hienon 14 kilometrin lenkin varrella oli paljon uusia asuntoja. Taitaa Jyväskylä olla tällä hetkellä yksi Suomen nopeiten kasvavia kaupunkeja. Ei olisi välttämättä paha vaihtoehto asua Jyskylässäkään. Vihreä Haltiatar oli laajentanut ja sisustanut hitusen persoonattomampaan suuntaan. Kokattiin cevapciciä ja maisteltiin Tete de Moine (paha), Morbier AOC (ok) ja Gouda Old Amsterdam (hyvä) -juustoja.

Ostettiin Upo D60 -tiskikone.

Tänä viikonloppuna oli Neulamäessä lauantaina hipat, josta en tuntenut etukäteen ketään, mutta mukavasti ilta silti lutviutui. Vielä sunnuntainakin käytiin patikoimassa Neulamäen Vuorilammella. Hienoa seutua onpi se. Moposite mainittiin Pelaaja-lehdessä.

Ensi viikonloppuna Oulussa. Sen lisäksi tällä hetkellä katse on Korvuassa, Kolissa, serverisiirrossa ja kirpparimyynnissä.

Elokuu on ollut kiirettä täynnä. Kuun puolivälissä oli deadline työhommissa, jonka jälkeen olen kerennyt pitää hieman lomaa. En tänä kesänä pidä ollenkaan pidempää lomaa, kun yksittäisiä lomapäiviä on tullut pidettyä vähän väliä. Jospa talvella pääsisi käymään jossain reissussa taas.

Kuun ensimmäisenä viikonloppuna muutettiin Johanna Savonlinnasta Kuopioon. Viimeisenä iltana pidettiin läksiäiset Johannan solukämppiksen kanssa. Seuraavana viikonloppuna oltiin Teiskossa juhlimassa Andyn ja Kaisan yhteis-60v-synttäreitä. Haettiin ensin T Jyväskylästä ja sitten kuntakylttimatkailtiin Tuuloksen sahtimyymälän kautta Tampereelle. Pari päivää mökkeiltiin mahtavassa paikassa Näsijärven rannalla. Saunottiin, veneiltiin, tutustuttiin uusiin ihmisiin ja vietettiin hienoja kesäpäiviä. Kiitos paljon järjestäjille.

Kuun puolivälissä muutettiin Puijonlaaksosta Niiralaan. Muutto kaikkinensa luonnollisesti generoi tekemistä parin viikon ajalle valmistuluineen, siivouksineen ja kaappien järjestelyineen. Tätä kirjoittaessa alkaa olla kaikki paikalllaan kiitos mrn visiitin tänä viikonloppuna. Kirpparillekin kertyi taas myytävää muutama jätesäkillinen.

mr tosiaan tuli käymään kylässä neljäksi päiväksi. mrn suosiolllisella avustuksella saatiin useat uuden asunnon ongelmat ratkottua. Kävelimme myös reilut 42 km ympäri Kuopiota, kiersimme kaikki hyvät kirpparit, testasimme viereistä 24h ABC-huoltoasemaa useamman kerran ja suunnittelimme tulevaa kuntaprojektiuudistusta. Ullan krouvi testattiin. Samoin Leväsen Shelli. Ja Cafe Kaneli. Pannuhuoneen kirpparilta ei löytynyt ostettavaa.

Syyskuussa voisi tehdä visiitin Jyväskylään, asettua Niiralaan, aloittaa uiminen, käydä Kolilla, edistää kuntaprojektiuudistusta, siirtää puna.pulu.org uudelle palvelimelle. Eiköhän noissa riitä tekemistä.

Paljon on taas kerennyt tapahtua. Tässä lyhyt luettelo, missä merkeissä viime viikot ovat lutviutuneet.

Tisk kävi kylässä heinäkuun puolivälissä. Pelattiin Elmaa (IFLP), juotiin olutta, kokattiin (tortillat), tuumailtiin ja käytiin pyörillä tapaamassa myös terb0a (elmaaja). Seuraavana viikonloppuna porukat tulivat käymään kylässä. Esittelin heille Kuopiota ja kävimme syömässä paikallisessa kreikkalaisessa sekä istumassa Gloriassa. Muu aika taisi olla tavanomaista kotioleilua.

Viime viikonloppuna mentiin Johannan kanssa Tampereelle. Torstai-ilta vietettiin Tuskan ja Satun kanssa. Muisteltiin vanhoja, maisteltiin parit spessuoluet, käytiin Gastropub Prahassa ja söin falafel-pitan. Kiitos hostauksesta. Perjantaina Johannalla oli työhaastattelu (sai paikan, joten ensi keväänä Johanna ainakin asustelee Tampereella), jonka aikana minä kävin kirjastolla selvittämässä Messukylän vanhan kunnantalon sijaintia. Usean historiakirjan selailun jälkeen paras tieto on, että kunnantalo on sijainnut grillin vieressä. Grillistä oli kuva, mutta kunnantalosta ei. No, kyllä se tuolla tiedolla luultavasti aukeaa. Haastattelun jälkeen mentiin Plevaan testaamaan pyttipannua, kanaleipää ja muutamaa olutta. Seuraan liittyivät myös Johannan koulukaverit L ja V. Myös Heikki ja hänen seuralaisensa tulivat tapaamaan meitä myöhemmin illalla. Heidän kanssaan käytiin ensin viinijuhlilla maistelemassa juustoja ja sitten siirryttiin Gastropub Tuulensuuhun, jossa maistelin itse Achel 8 Blonden sekä lammaspyöryköitä olutkastikkeella ja vuohenjuustopottuja. Päivän safkat ja Achelin olut olivat loistavia. Illalla käytiin vielä terassilla istumassa hetken aikaa ennenkuin ajelimme Johannan kanssa Vesilahteen yöpyilemään.

Lauantaina oli vuorossa Yli-Öyrien sukukokous. Piirreltiin sukupuita, tutustuttiin uusiin ihmisiin, syötiin ja kahviteltiin. Olin melkoisen ulkopuolinen, mutta ilokseni muutamat sukulaiset ottivat myös minuun kontaktia. Ihan mukavat kemut oli. Illalla käytiin saunomassa Teerimäellä.

Sunnuntaina köröteltiin reitti Tampere-Asikkala (hienoja maisemia)-Jaala (Vanha kelo oli hyvä ruokapaikka, Verla, Unescon maailmanperintokohde, oli tutustumisen arvoinen)-Heinola-Mäntyharju (lepposa chillailualue keskustassa)-Ristiina-Mikkeli (voi käydä uudestaan)-Anttola-Puumala-Sulkava (asuisin, jos ei olisi niin syrjässä)-Savonlinna. Kun meni niin myöhäiseksi, niin ajelin vasta maanantaina takaisin Kuopioon.

Tällä viikolla pitäisi painaa kovasti töitä, viikonloppuna muuttaa Johanna takaisin Kuopioon ja ensi viikolla alkaa valmistella muuttoa Niiralaan. Niin tosiaan, saatiin Kuopakselta asunto Niiralasta eli Kuopion parhaalta opiskelija-asuntoalueelta. Jej!

Hieno kulttuuriviikko takana. Keskiviikkona oltiin Don Giovannin kenraalinäytöksessä Savonlinnassa ja lauantaina metsäreiveissä Oulussa. Matkalla kertyi 14 uutta kuntakuvaa, jotka kerkesin jo päivittää raporttiin.

En ollut aiemmin käynyt oopperassa, joten nyt kun Johanna on kesän oopperakaupungissa ja saimme vielä ilmaisliput, niin pitihän sitä lähteä hakemaan uusi kokemus. Huonoimmassakin tapauksessa saa tiedon, ettei ooppera ole minua varten. Ja kuten yleensä käy, kun odotukset ovat matalalla, niin tälläkin kertaa kokemus oli positiivinen.

Olavinlinna on todella hieno rakennus ja sopii erinomaisesti mahtipontisuutensa ja ikänsä myötä oopperatunnelmaan. Sali oli tupaten täynnä yleisöä, vaikka kyseessä oli vielä kenraaliharjoitus. Tietämättä tarkemmin uskoisin, että kenraaliharjoitus ei paljoa poikkea ensi-illasta. Ehkä yleisö pukeutuu hieman fiinimmin, vaikka käsittääkseni oopperaan voi pukeutua kyllä melko vapaasti. Esitys kesti kolme ja puoli tuntia sisältäen puolen tunnin tauon. Minä olisin ollut tyytyväinen tunnin lyhyempäänkin pläjäykseen, mutta ei tässäkään vielä pahasti pitkästynyt. Taustaksi kerrottakoon, että hyvin harvoin jaksan katsoa edes mitään elokuvaa yli tuntia vilkuilematta kelloa. En jostain syystä osaa heittäytyä kunnolla kulttuurin pauloihin. Oopperakokemustani pitää siis peilata tätä lähtökohtaa vasten.

Esityksen juonta pystyi seuraamaan näyttämön takana olevalta näytöltä, jossa kerrottiin juonen pääkohdat. Ostin kyllä myös libreton, jossa oli kaikki vuorosanat, mutta ei sitä pimeässä salissa nähnyt lukea. Minusta oopperassa hienointa on sen perinteikkyys ja autenttisuus. Tämä meidänkin näkemä esitys on esitetty ensi kertaa 1787 Prahassa (säv. Mozart). Silloin ja periaateessa ei vielä nytkään tarvita sähköä. Laulajat vetävät kovaa ja korkealta (ja matalalta) ja sinfoniaorkesterin instrumentitkin toimivat ihan perusfysiikalla. On jännä ajatella, että tälläisiä asioita ihmiset on jo yli 220 vuotta sitten toisilleen tehneet. Näköjään Wikipedia (hieno kuva, kannattaa vilkaista) osaa kertoa, että ensimmäiset edelleen esitettävät oopperat on tehty jo tultaessa 1600-luvulle.

Perjantaina köröteltiin tuskaisessa helteessä Ouluun. Matkalla käytiin Karttulassa uimassa ja Pieksämäellä Grilli Hot Car:ssa. Paikka oli lupaavan oloinen, vaikka tällä kertaa jäi annoksiimme vielä toivomisen varaa: tilasin jättiburgerin, joka olikin kerrosburgeri yhdellä pienellä pihvillä. 6.8e pikkuburgerista oli vähän liikaa. Itse asiassa keskiviikkona kävin Savonlinnan Veskarissa syömässä kerroskokolihahampparin, joka myös oli aivan naurettavan kokoinen. Siellä en ainakaan käy toistamiseen.

Lauantaina oli vuorossa metsäreivit eli siis konemusiikin tahdissa pomppimista metsässä hienojen valojen ja ihmisten seassa. Paikalla oli myös nuotiomeiningit ja monet yöpyivät teltoissa. Harmi, kun ilta oli hetkessä ohi, mutta pitempäänkään ei olisi kyllä jaksanut. Tämä oli meidän toinen kerta vastaavassa tapahtumassa ja jatkossakin ollaan kyllä kiinnostuneita. Iso käsi järjestäjille, jotka näkivät jälleen todella ison vaivan.

Seuraavana olisi vuorossa työviikko ja viikonloppuna kaveripariskunnan hostaus ensin Kuopiossa, sitten kuskaus Savonlinnaan ja vielä vuorokauden viihdytys siellä.

Huomaa kesän tulleen, kun ei meinaa enää kunnolla muistaa, mitä on edellisen kuukauden aikana tapahtunut.

Kuukauden vaihteessa muutettiin Johanna Savonlinnaa, jossa hän suoriutuu kesätöistään. Savonlinna on sopivalla etäisyydellä Kuopiosta, kiva paikka ja sukulaisiakin siellä on. Kuukauden ensimmäisen viikonlopun vietin Kuopiossa kaverin kanssa, joka esitteli yhden Kuopion hienoimmista paikoista: Vuorilammen.

10. kesäkuuta huristin tapaamaan mr:ää Joensuuhun keräten matkalla kuvat Riistaveden, Tuusniemen ja Outokummun kunnantaloista. Kuopio-Joensuu-väli oli hieno pätkä. Lauantain ohjelmassa oli autostereoiden asennus, johon menikin vain puoli tuntia kolmen tunnin arvion sijasta. Tämä aiheutti sen, että meillä oli rutkasti aikaa nauttia aurinkoisesta kesäpäivästä. mr:n kanssa ollaan yleensä puskettu koko miittiaika kaikkea turhaa, mutta tällä kertaa päätetiin ottaa vain rennosti. Haettiin jäätelöt ja mentiin joen suuhun tsillaa ja taivallettiin myös Ilosaaren festarialueella. Ilosaarihan on varmaan Joensuun kuuluisin paikka, eikä syyttä, sen verran hienoa aluetta se olikin. mr on asunut käytännössä koko ikänsä Joensuussa, joten on aika huumoria, että hän kävi nyt vasta ensimmäistä kertaa Ilosaaren festarialueella.

Sunnuntaina köröteltiin Pielinen ympäri. Sain viimeinkin kuvatuksi Joensuun kyltin sekä myös kokoelmiini kuntatalokuvat Kontiolahdesta, Juukasta, Nurmeksen maalaiskunnasta, Nurmeksesta, Pielisjärvestä, Lieksasta, Enosta, Ilomantsista, Tuupovaarasta, Kiihtelysvaarasta, Pyhäselästä sekä Pielisensuusta. Iltasella ajelin vielä takaisin Kuopioon Vehmersalmen kautta.

15. kesäkuuta on virallinen vuosipäivämme. Olemme ajatelleet pitää tämän, vaikka joskus menisimme naimisiin, koska kyllä kai se seurustelun alkaminen on tärkeämpi päivä kuin jonkin juridisen sopimuksen tekeminen? Tänä vuonna päivämme sattui keskiviikolle, mutta vietimme juhlaamme vasta torstaista eteenpäin. Otimme molemmat lomaa niin, että saimme juhlistaa jopa neljän päivän ajan nelivuotispäiväämme.

Olimme ajatelleet käydä moikkaamassa naapurikunnassa Punkaharjulla kesätöitä tekevää Johannan koulukaveria Katjaa ja kun hän ilmoitti, että torstai on ainoa vaihtoehto, niin päädyimme sitten tekemään torstaina roadtripin Savonlinnan itäpuolelle. Aamulla espressot ja lepuskat naamaan ja sitten kohti Kerimäkeä, jossa bongattiin maailman suurin puukirkko. Olihan se mahtava ja jos kohdalle sattuu, niin kannattaa käydä myös sisällä. Kerimäeltä jatkettiin Kiteen grillille, josta ajettiin Kesälahden kautta Uukuniemeen skippaamaan Suomen korkeimman koivun bongaus. Sitten Saari, Parikkala ja viimein Punkaharju, missä saatiin uunituoretta raparperipiirakkaa jäätelöllä ja oman omenapuun mehua. Punkaharjulta kannattaa tiedostaa ainutlaatuinen harjualue, joka on Suomen hienoin. Illalla tapasin Johannan kämppiksen Mauran ja maistelimme vuosi sitten Ranuan eläintarhan kotiviinimyymälästä ostetun variksenmarjaviinin. Ei ollut kovin kummoista.

Perjantaina suunnaattiin testaamaan paikallinen pitseria, Capero. Pitsa on fantastinen herkku, mutta minä ainakin olen lopen kyllästynyt turkkilaisten tekemiin paksupohjaisiin ja heikkolaatuisista raaka-aineista tehtyihin lättyihin. Sen sijaan yritän aina löytää alkuperäisiä “suomalaisia” pitserioita, joita yleensä bongaa joko pubien yhteydestä tai sitten italia-teemalla pyörivistä ravintoloista. Pubeissa pitsat ovat halpoja, mutta italialaisissa ravintoloissakaan ei yleensä paljoa yli kympin tarvitse maksaa. Joensuussa edellisenä viikonloppuna kävimme testaamassa italialaistyylisen La Passionen, mutta se oli kyllä suuri pettymys. Pitsat olivat aivan samanlaisia kuin peruskänkkylässä, mutta tuplahintaisia. Capero oli sen sijaan hyvä, vaikka jauheliha-aurajuusto-valkosipuli-pitsani oli liian rasvainen. Ensi kerralla vaihdan valkosipulin katkarapuun, ananakseen tai sipuliin. Ettäs tiedätte.

Caperosta jatkettiin ensin kuvaamaan Säämingin kunnantalo ja sitten tepasteltiin Panimoravintola Huvilaan, jossa päästiin maistamaan Live Porter ja Blanche, joita kumpaakaan ei löydy vielä Ratebeeristä tai Olutoppaasta. Oikein makoisia oluita molemmat. Juotiin myös Pesäpuu stout #2, joka ei makeutensa takia sopinut niin hyvin kesäiseen aunrinkotuolitsillailuun Saimaan rannalla. Panimoravintola oli ihastuttava paikka ja sitä voi suositella muillekin.

Seuraavaksi kävimme kuvaamassa Savonlinnan kaupungintalon, jonka jälkeen käytiin hakemassa täydennyksiä sittarista ja siirryttiin Johannan sukulaistyttöjen kanssa rehelliselle kesäillan nuorisoryypinkipaikalle. Muutamat otettiin paikallisten kanssa ja sitten käytiin viereisessä tivolissa testaamassa pari laitetta, kun oli jokin liput puoleen hintaan -yötarjous. Sukulaistytöt olivat sen verran viihdyttävää seuraa, että saatoimme heidän baarin ovelle, josta lähdimme itse kuitenkin nukkumaan - grillin kautta.

Lauantaina käytiin juomassa kahvit kahvila Saimassa, jossa Maura on töissä. Mangokakkua, lohipiirasta ja kahvoset historiallisessa kahvilassa palkitsi. Sitten siirryttiin vieressä olevaan Olavinlinnaan, jossa osallistuttiin tunnin kestävälle opastuskierrokselle. Me ollaan melko tunnollisesti kierretty kaikenlaisia museoita ja muita nähtävyyksiä, ja pikku hiljaa alettu vakuuttumaan, ettei ne ehkä ole meidän juttu, mutta pakko myöntää että Olavinlinna oli todella siisti ja varsinkin oppaan tarinoita kuunnellessa viihtyi mainiosti. Itse asiassa uskon, että olisimme viihtyneet varmaan kolmekin tuntia kierroksella.

Olimme alunperin suunnitelleet käyvämme parin tunnin risteilyn Savonlinnan ympärillä, mutta kun ilmat eivät lauantaille olleet kovin suotuisat, niin jätimme paatteiluin väliin ja haimme sen sijaan torilta täytetyn lihalörtsyn ja mustikkalörtsyn. Niiden jälkeen siirryttiin majapaikkaamme Talvisalontielle, josta lähdettiinkin samantien kauppaan hakemaan grillaustarpeita illaksi. Olimme sopineet menevämme illaksi Pihlajaniemeen Johannan siskon luokse rillailemaan. Siellä käytimme isoa koiraa Marenkaa uimassa, söimme varhaispottuja ja makkaraa sekä loppuillasta kävimme pyörähtämässä vielä Koivukannan lossilla.

Sunnuntaina vierailimme Sillansuussa, joka osoittautui todella laadukkaaksi olutravintolaksi. Sitten käytiin lounastamassa Majakassa, jossa pääsin maistamaan ensimmäistä kertaa nieriää. En nyt vielä täysin vakuuttunut joidenkin mielestä Suomen parhaasta ruokakalasta, mutta hyväähän se toki oli. Paahdetut perunat, kastike ja alkupaloina olleet rieskat, mozzarellat ja marinoidut muikut olivat hyviä ja kokonaisuutena ravintolakokemus oli kiitettävä. Pitkästä aikaa tunsi saavansa rahalle vastinetta ravintolassa!

Illalla ajelin takaisin Kuopioon ja bongasin matkalla Heinäveden pitäjän vanhan kyltin, joka pitänee varmaan lähteä kuvaamaan pxn kanssa tässä joku päivä. Juhannuksena voisi tehdä töitä, ensi viikolle olisi tarjolla Savonlinnan oopperajuhlia ja metsäreivit Oulussa. Suopi nährä.

Ensimmäinen kuntareissu on nyt takana omalla autolla. Kävimme sunnuntain ratoksi huristelemassa reilu kolme sataa kilometriä keräten viisi uutta kylttiä (Tervo, Vesanto, Keitele, Pielavesi, Maaninka) ja kahdeksan uutta kunnantaloa (Karttula, Tervo, Vesanto, Keitele, Pielavesi, Lapinlahti, Maaninka, Siilinjärvi). Kävimme katsastamassa myös UKK:n synnyinkotia, Lepikon Torppaa.

Tällä hetkellä mahdollisista kylteistä puuttuu kolmetoista ja vuodesta 2003 lähtien ohi suun on mennyt 23 (eli kunnat on keretty jo lakkauttaa): Jäppilä, Virtasalmi, Luopioinen, Kodisjoki, Toijala, Längelmäki, Suodenniemi, Viljakkala, Maksamaa, Vöyri, Suolahti, Sumiainen, Karinainen, Kullaa, Kangaslampi, Sahalahti, Loimaan kunta, Peräseinäjoki, Pieksämäen maalaiskunta, Leivonmäki, Pieksänmaa, Haukivuori ja Karttula. Mahdollisista kunnantaloista minulla ei ole tietoa, mutta 311 kuntaa on Suomessa joskus ollut olemassa, joista minulla ei ole kuvaa. Vielä on projektia jäljellä siis.

Viikonloppuna oli myös Katjan 20-vuotissynttärit, KuTu-grillailua ja Mystery Diningia.

Päivitys: Luopioinen, Kodisjoki, Toijala, Längelmäki, Suodenniemi, Viljakkala, Maksamaa, Vöyri, Suolahti, Sumiainen, Karinainen, Kullaa, Kangaslampi, Sahalahti, Loimaan kunta, Peräseinäjoki, Pieksänmaa ja Pieksämäen maalaiskunta ovat myös keretty lakkauttaa ennenkuin kerkesin niitä kuvaamaan.

Päivitys 2: Jäppilä ja Virtasalmi puuttui vielä.

Unohdin edellisessä kirjoituksessa mainita tämän vuoden Wapusta, jota kuitenkin edelleen meidän perheessä vietetään railakkaasti, kun Johanna on opiskelija ja vieläpä ensimmäisen vuoden. Itse juhlapäivä, joka on muuten alkuperäisen juhlan aattopäivä, kuten kaikki muutkin suuret suomalaiset juhlat (viinanjuonnin takia, tietty), kului Johannan ja yhden minun kaverin seurassa ensin Valkeisen rannalla FAG-olympialaisia seuratessa, sitten Snellmannin puistossa, jossa päästiin ihan Ylen uutislähetykseenkin (olen se ampiainen kohdassa 0:42) ja loppuilta meni hyvässä seurassa farmasistien epävirallisessa bilekämpässä.

Viime viikolla sain myös kirjoiteltua Kebabia kotioloissa -artikkelin valmiiksi, kun sain sitä edellisenä viikonloppuna pari kaveria mukaan kebabkekkereille. Sellaista määrää ruokaa kun ei kehtaa kahdestaan tehdä - rappio olisi liian syvä ja leveä.

Viime viikonloppuna kävin jälleen Oulussa, kun perjantaina oli firman kevätrastit. Paljon on uutta porukkaa taas aloittanut, joihin on rasteilla leppoisaa tutustua. Tänä vuonna rastitulokset olivat ryhmäkohtaisia ja meidän ryhmälle ei menestystä tullut. Limbossa, pullansyönnissä ja oluenjuonnissa olin hyvä, mutta nuorallakävely oli mahdotonta. Savusauna, loimulohi ja muut grilliherkut palkitsivat. Pikkaralasta keskustaan takseilun jälkeen kävin vielä jatkoilla Peltolassa greippikavereiden luona. Nukkumaan pääsin jo aamuseitsemältä.

Vajaan kuuden tunnin unien jälkeen mieli oli yllättävänkin virkeä, jota aamupalan savulohi vielä nostatti. Sitten verestettiin muistoja ja siirrettiin minut Oulusta Suomussalmelle juuri niin kuin aikanaan usein tehtiin, kun menin lomailemaan mummolaa: kotiväki heitti minut Utajärvelle, mistä Uge ja Mume hakivat minut Suomussalmen Siikarantaan. Tällä kertaa pääsyynä oli se, että olin ostamassa siikarantalaisten vanhaa autoa heidän ostettuaan uuden.

Mumelassa haettiin pitsat, saunottiin ja keskusteltiin ilta muunmuassa jääkäriliikkeestä ja Suomen itsenäistymisestä. Minua on jo pidempään kiinnostanut lukea jokin kattava perusteos Suomen poliittisesta historiasta, joten jos on suosituksia, niin kuulen mielelläni.

Sunnuntaina kirjoiteltiin paperit ja näin sain omistukseeni ensimmäisen oman autoni, Volkswagen Venton (-97, 1.8l, 187kkm). Hienossa kevätsäässä köröttelin Iisalmen K-Supermarketin kautta kotia Kuopioon. Pitää varmaan joskus kirjoitella tarkempaa autoraporttia, kun pyöräraporttikin on jo olemassa.

Viikon päästä muutetaan Johanna Savonlinnaan kesätöiden perään, mutta muuten ei ohjelmassa mahottomia ole.

Aah, Lontoo-raportti valmis.

Ala-asteelta asti kaverina ollut Mane kävi viikonlopun kylässä. Hänen kontaktiensa kautta päädyttiin viettämään lauantai-iltaa mielenkiintoisten taiteilijoiden kanssa vanhan koulun ullakolle. Livemusiikki, vanneviihde ja jutustelut erilaisten ihmisten kanssa palkitsi.

Näillä näkymin parin viikon päästä meillä on oma auto!

Huhheijaa, nyt on ollut vaihteeksi tapahtumarikas kuukausi. Muuten tähän asti on Kuopiossa asuessa ollutkin melko hiljaista.

8.4.-14.4. oltiin Lontoossa. Reissu oli mahtava ja matkustusinnostus kasvoi. Tämän enempää en matkaan tässä vaiheessa pureudu, sillä tapani mukaan tulen kirjoittamaan kattavan raportin reissusta.

Lontoosta tultiin kotia to-pe yönä ja perjantaina iltapäivällä istuin jo junassa menossa kaveriporukan miittiin Jyväskylään. Pendolino ja WLAN rok! Vuoden 2008 jälkeen Oulussa kehittynyt kaveriporukka hajosi maantieteellisesti 2010, kun me muutimme Kuopioon ja yksi jäsen Jyväskylään. Tämän jälkeen viikottaiset tapaamiset ovat vaihtuneet noin puolivuosittaisiin.

Perjantaina kokkailimme sushia, johon Tapani oli löytänyt jopa raakaa tonnikalaa. Ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan tonnikalafileen käyttämistä ja ruoastakin tuli oikein hyvää. Sushiravintoloissa tonnikalaa on tullut aiemmin maisteltua, mutta nyt ensimmäistä kertaa “omassa” pöydässä. Ilta kului kämpillä tarinoidessa. Yöllä käytiin tepastelemassa pieni mutka Harjulla.

Lauantaina nukuttiin pitkään, juotiin espressot ja lähdettiin ulkoilemaan muutamaksi tunniksi. Paluumatkalla haettiin vielä illaksi pientä palaa (tomaatti-basilika-mozzarella-salaattitarpeet, patonkia ja tsatsikia) ja käytiin testaamassa paikallinen. Pakko myöntää, että pitkästä aikaa tuli vastaan oikeasti hyvä känkkylä. Mua ei ole ihan hetkeen pitseriat enää säväyttäneet, mutta Pizzeria Maria kyllä tarjosi hyvän lätyn halvalla. Ilta kului tutuissa merkeissä: maailman ilmiöiden tarkastelua päihtymisen rinnalla.

Sunnuntainakin vielä kerettiin tsillailemaan ennenkuin piti kiiruhtaa jo kotia kohti. Viikonloppu otettiin siis über-rennosti. Tällä porukalla ei ole ollut tapana suorittaa. Illalla sitten otettiin vastaan Jytky. Jostain vuodesta 2006 asti Halla-ahoa lukeneena tämä oli eräänlainen päätepiste. Olen kokenut useiden muiden ihmisten tavoin, että maahanmuuttopolitiikka on yhteiskunnallinen tabu, josta on saanut puhua vain yhtä totuutta. Nyt tabu on viimein rikottu ja täten tavoitteeni saavutettu. Aika näyttää, minkä asian puolesta tulen seuraavaksi puhumaan. Yksi sellainen kyllä olisikin jo mielessä, mutta koska se on vielä suurempi tabu, niin en uskalla puhua julkisesti.

Takaisin huhtikuun tapahtumiin. Jyväskyläreissua seuraava arkiviikko meni töitä puskiessa ja illat emon tuleviin 50-vuotispäiviin valmistuessa, jotka hän oli ajoittanut pääsiäispyhiksi. Matkasimme torstaina Ouluun ja annoimme Lontoon tuliaisemme sekä Emon lahjat. Saunottiin ja leipäläiset mutustettiin.

Perjaintaina oli juhlien pääpäivä. Kylään tuli lähisuku eli Ukki ja Mummu sekä Haukiputaan serkut. Emo oli tietenkin tykittänyt loistavat pöperöt (uunipottuja erilaisilla täytteillä, juustoja ja leikkeleitä), joita nautimme antaumuksella ja jutustelimme suvun kesken. Pippalot kestivät koko päivän ja vasta illalla haukiputalaiset lähtivät kotoihinsa. Sitten avattiin vielä 2003 lahjaksi saatu konjakkipullo, jota oli sitä hetkeä varten säästelty. Emo vaikutti tyytyväiseltä, mikä tärkeintä, mutta myös vierailla oli varmasti kiva päivä. Kiitosta kaikille. Kuvia tapahtumasta.

Lauantaina mutustettiin vielä perjantain jäämisiä ja sitten köröttelimme Johannan kanssa Keminmaahan, jossa varsinkaan minä en nykyään enää kovin usein kerkeä käymään. Kauppailtiin, saunottiin ja terveiset vaihdettiin.

Sunnuntaina käytiin Kemin Puistopaviljongissa testaamassa monen kehumat pitsat. Viiden kilon alkupalasalaatti oli kokemus. Eihän me sitä kokonaan jaksettu syödä, mutta ainakin oli riittävästi! Pitsat olivat hyvät, mutta ei hehkutuksen arvoiset. Kyllä täällä toistekin voi käydä, mutta ei kuitenkaan muodostunut perinnettä jokaiselle tulevalle Kemi-reissulle, kuten on käynyt Kiviniemen Camillon kanssa. Pitsojen jälkeen otettiin hieman aurinkoa uudistuneen Valtakadun kävelyosuudella, josta siirryttiin Kukkoon muutamalle oluelle seuranamme karju. Harmiksemme Kukon oluttarjonta oli romahtanut, mutta iloksemme baarimikko, johon kerkesimme myös tutustua, löysi muutamia mielenkiintoisia oluita perähuoneesta ja myi niitä poistohintaan. Maistelin mm. Mikkellerin Struisen. Kukosta jatkoimme Tornioon Johannan kaverin luokse katsomaan Deviliä. Elokuva oli keskinkertainen, mutta leffailta oli ihan hauska. En olekaan oikeastaan koskaan harrastanut kotileffailtailua isommalla porukalla. Yleensä olen sitä mieltä, että jos porukalla kokoonnutaan, niin tehdään mielummin jotain muuta kuin möllötetään elokuvaa, mutta kyllä se nyt oli ihan hauskaa.

Maanantaina rentoiltiin Viitakoskella, katseltiin hevosen kengitystä ja illalla ajelin vielä Ouluun, kun tiistaina piti mennä töihin palaveeraamaan. Iltapäivällä tapasin Hengan Leskisessä (Cotleigh Long Eared Owl real ale, joku 12-vuotinen skottiviski ja fetapalat) ennenkuin piti lähteä jumittamaan bussiin kohti Kuopiota. Bussimatkalla käytiin ainakin kahdessa uudessa kuntakeskuksessa, jossa en ole muistaakseni ennen käynyt: Vieremä ja Lapinlahti. Olipa mahtavaa päästä lopulta kotia, jossa ei ole viime aikoina paljoa kerennyt olemaan.

Nyt on edessä vappu, joka tulee viime vuosista poiketen olemaan (luultavasti) melko rauhallinen. Lauantaina osallistunen Johannan fuksirientoihin, sunnuntaina käytäneen koko kansan torihumussa, mutta muuten voisin vaikka yrittää kirjoitella Lontoo-raporttia.

Kolme vuotte sitten kirjoittelin, että josko tulevana kesänä kävisi Lontoossa. Silloin suunnitelma kariutui, mutta nyt on lentoliput ostettu huhtikuulle. Amazonista on tulossa kirjatilauksen mukana Lonely Planet London (myös Value investing by James Montier). Sen ja netin avulla olisi tarkoitus suunnitella hieman, missä paikoissa ja ravintoloissa kannattaisi aika ja raha käyttää. Jostain pitäisi myös majoitus keksiä.

Kuopiosta pääsee lentäen halvalla Helsinkiin, Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Riikaan, Berliiniin ja Lontoohon. Riikaa harkitsimme halvempana vaihtoehtona, mutta päädyimme kuitenkin mielenkiintoisempaan kohteeseen. Tavoite on kesäksi ostaa auto, jonka turvin matkustaminen hieman avartuu, ei pelkästään kotimaassa vaan myös ulkomailla, kun autolla voi siirtyä Pirkkalaan ja Vantaalle huomattavasti helpommin ja myös halvemmin kuin Valtion Rautateillä.

Täytin viikonloppuna 28 vuotta. Sen ja Johannan tammikuisten synttäreiden kunniaksi kävimme katsomassa paikallisessa elokuvateatterissa Another Year. Elokuvan tyyli oli, ainakin minulle, uusi kokemus ja viihdyinkin täydessä salissa parituntia oikein hyvin. Keskusteluakin elokuvasta riitti ainakin 20 minuuttia, kun jaloittelimme hieman ennen ravintola Haraldiin siirtymistä.

Muistelisin, että olisin joskus vuosia sitten jo katsellut Haraldin menua, kun se aloitti Kuopiossa (vai olikohan se Tampereella?) ja tuumannut, että pitää testata kyllä, kun kohdalle sattuu. Vaikka asia on ollut mielen päällä siitä lähtien, kun Kuopioon muutto tuli tietoon, niin kesti lähes puoli vuotta Kuopiossa asuessakin, että pääsimme maistelemaan Haraldin pöperöitä. Tälläkin kertaa olimme alunperin menossa Puijon tornin Torniravintolaan syömään, mutta viime hetkellä vaihdoimme, kun tuumasimme, että Torniravintola on kesällä varmaan kivempi.

Tilasimme Haraldissa aperatiiveiksi tyrniliköörisnapsin ja karpalodrinkin. Alkupalaksi otimme Jumalten alkajaiskilven, jossa kuului viski-savulohta, lohenmätimoussea, tervasilakkaa, rapuista tartaria, savuahventa, karhumakkaraa, poromoussea, hirvenpaistia, riistasalamia, kasvimaan herkkuja, pariloitua vuohenjuustoa, mustikkaista sipulihilloketta, savupähkinöitä, saaristolaisleipää sekä nuotioleipää. Kokonaisuudesta tuli mieleen välittömästi joulu, kun (lähinnä) Emon luomat perinteiset jouluruuat ovat hyvin samanlaisia. Lohessa ei valitettavasti maistunut viski, vaan se oli hyvin suolaista. Mätimousse oli erinomaista, kuten myös poromousse ja myös, ilmeisesti oikeasti, avotulella tehty nuotioleipä. Rapuinen tartar oli hieman pettymys, kun se oli tutun- joskin hyvänmakuinen katkarapukermaviilisoosi. Silakasta en osaa kommentoida, mutta savuahven oli hyvä. Öljyllä valeltu salaatti vuohenjuuston ja cashewin kera toimi loistavasti, tottakai. Tosin saksanpähkinän kanssa olisi toiminut vielä paremmin, luulisin. Mustikkainen sipulihiilloke oli erikoinen tuttavuus, josta ei ole pahaa sanottavaa, mutta en oikein keksinyt, minkä kanssa sitä olisi pitänyt syödä. Saaristolaisleipää hieman epäröin, kun mausteleivistä en yleensä ole pitänyt, mutta tämä oli mietoa ja myös maukasta. Ehkä nykyään pidänkin maustetuista leivistä. Karhunmakkara oli pienempi kuin prinssinakki ja varsin vahvasti maustettu. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun maistoin karhua ja ei kyllä tullut mitään kuvaa, mille karhu maistuu. No, kyllä siitä ainakin maustetun makkaran saa tehtyä. Hirvenpaisti ja villisikasalami olivat niitä harvoja, joita ei jaksanut kokonaan syödä. Peruslihaa.

Pelkäsimme ahtavamme mahamme täyteen jo alkupaloista, mutta saimme maltettua mielemme ja pidettyä ruokahalumme yllä pääruoalle asti, joka oli Päällikön riistamiekka: “Isoon miekkaan pujotetaan poroa, saksanhirveä, peltopyyn rintaa ja kauden kasviksia, lankulle viereen laitetaan kahtakin kastia, Viisauden viinistä ja torvisienistä valmistettuja, lisäksi hiillosperunoita ja juustolla kesytettyjä perunoita sekä ryytimaan hunajaisia juureksia.” En ollut muistaakseni aikaisemmin maistanut saksanhirveä, peltopyytä enkä torvisieniä. Tosin, nyt tuntuu että tarjoilija sanoi kyllä villisiaksi yhtä lihapalaa, joten en nyt tiedä sitten, mitä söin. No, ymmärtääkseni tarjolla ollut poro oli varmaan ulkofilettä ja tietenkin hyvää. Peltopyy oli todella kuivaa, mutta kyllä se hyvin tervattujen marjojen kera upposi. Torvisienikastike oli myös hyvää. Hiillosperunat oli tavallisia lohkoperunoita ja juustoperunoina olisin mielummin syönyt vaikkapa valkosipuliperunat. Marinoitua valkosipulia oli kyllä tarjottimella.

Haraldin konsepti perustuu hauskaan teemaan. Valitettavasti ravintolan puitteet eivät olleet niin hienot, kuin teema antaisi mahdollisuuden. Kalusteet olivat liian irrallisia, elävää tulta oli käytetty liian maltillisesti ja keskellä ravintolaa ollut viikinkilaiva oli lähinnä tragikoominen. Itse ruoat, varsinkin alkupalakilvellä olleet, olivat kuitenkin yllättävän maukkaita teemaravintolan tarjonnaksi. Ruokaa oli myös riittävästi, kuten äkkiseltään voisi ajatella viikinkeillä olleen (oikeestihan niillä on kyllä varmaan ollut melkoista kynytystä). En ole varma, milloin haluaisin uudestaan käydä Haraldissa, mutta voin silti suositella paikkaan. Kyllä se ensimmäisellä kerralla on varmasti mukava kokemus itse kellekin.

Joulu 2010 vietetty ja tässä lyhyesti selonteko tapahtuneista.

Matkustimme torstaina (23.12.) junalla Ouluun. Pakkasta oli leppoisat 30 astetta ja kun tietää ihmisten matkustavan sankoin joukoin joulun viettoon, oli arvattavissa, että juna ei saapuisi ajallaan Ouluun. Pari tuntia oltiin lopulta myöhässä. Illalla asetuttiin Hiiroseen taloksi ja asensin porukoille Wlanin, jotta voi sielläkin surffailla ympäri huushollia.

Perjantaina aattopäivänä kävimme nopeasti pyörähtämässä vielä kylillä katselemassa tunnelmia ennen puolen päivän riisipuuroa. Ukki ja Mummu tulivat vieraaksemme myös puurolle, jonka kanssa oli tarjolla myös piirakoita, munavoita, graavilohta yms. lisuketta. Sitten vetästiin päivätirsat ja neljän tienoilla lähdettiin pyörähtämään haudoilla muistelemassa tuonelan väkeä. Hautausmaareissun jälkeen saunottiin, jonka jälkeen oli vuorossa ehkä lomien paras hetki: joulupöydän korkkaus.

Ruokapöydässä oli tänä vuonna lanttu-, porkkana- ja pottulootaa, perunaa, savukinkkua, savunautaa, riimihärkää, kylmäkuivattua kinkkua, konjakkisinappia, mustaherukkahilloa, hernesipulisalaattia, katkarapusalaattia, salaattikastiketta, marinoituja kangasrouskuja, graavilohta, savulohirullia, lasimestarin silliä, sitruunasmetanasilliä, savulohimajoneesia, poromajoneesia, chilimajoneesia, valkosipulimajoneesia, valkosipulisalaattia, smetanamätiä, feta-valkosipuli-punajuurisalaattia, riisipiirakkaa, munavoita, leipäjuustoa, aurajuustoa, vuohenjuustoa, viikunahilloa, brieta, Vilho appenzelleriä, kypsää goudaa, pippurijuustoa, korppihapanleipää, perunarieskaa, ohrarieskaa, viinirypäleitä, tucceja, kossua, vishya, paria punaviiniä ja valkoviiniä. Jälkiruoaksi ei mitään erityisempää, vaan glögiä ja suklaata. Aivan mahtavat setit. Kuva.

Lahjapolitiikkaa toiveideni mukaisesti kiristettiin ja muutenkin järkevöitettiin. Parhaimpia lahjoja olivat Kansainvälisen Seikkailijan opas ja sauvasekoitin, jolla eilen tehtiin heti kiiwidrinkkejä ja taivaallista salaattikastiketta kotikebabin rinnalle.

Lauantaina huristeltiin Keminmaahan möhnöttämään oikein kunnolla maaseudun rauhaan. Matkalla käytiin Haukiputaalla kakkukahveilla serkkujen luona. Keminmaavisiitin aikana katsottiin LOTR:n ensimmäinen osa, käytiin Haaparannalla ostamassa Brasilian pähkinöitä ja tapsantansseissa Cornerissa moikkaamassa Keminmaalaisia kavereita sekä toimitettiin lahjoja muutamille tuttaville.

Tiistai-iltana köröteltiin yötä vasten takaisin Ouluun, kun minun piti käydä keskiviikkona istumassa töissä palaverissa. Keskiviikkoillalla tehtiin Syynimaalla kanasalaattia ja istuttiin iltaa oululaisten kavereiden kanssa. Torstaina junailtiin itsemme takaisin Kuopioon. UV-aattoa valvoimme tässä samassa pihapiirissä olevassa solukämpässä, jossa asuu Johannan opiskelijakavereita. Tapasimme paljon uusia ihmisiä, joista toivottavasti joidenkin kanssa voi muodostua hyviäkin kaverisuhteita joskus. Kavereita saa vain altistamalla itsensä sosiaalisiin tilanteisiin ja olemalla ystävällisesti oma itsensä.

Paino on taas lipsunut 96 kg paikkeille, vaikka kovasti kesällä kolkuteltiin jo 90 kilon rajapyykkiä. Viime jouluna paino oli 100 kg, joten tilanne on nyt kuitenkin hieman parempi. Viime vuoden tammikuussa aloitin treenauksen puolimaratonille ja tänäkin vuonna se on vähimmäistavoite. Pitää lähipäivinä suunnitella jonkinlaista treeniohjelmaa. Jospa se tästä taas.

Pitkä loma on tehnyt kyllä eetvarttia. Tästä on hyvä jatkaa.

Vietimme viikonloppuna kolme-ja-puolivuotispäivää. Puolivuotispäiviä ei olla yleensä paljoa juhlistettu ja tälläkin kertaa tyydyttiin vain käymään jouluostoksilla, Rossossa pannupitsalla, Houkutuksessa ja parilla oluella. En välttämättä jaksaisi päivää skriivata ylös, mutta tällä kertaa oli niin mahtavaa tykitystä olutrintamalla, että otetaanpa talteen. En kerro tarkemmin itse oluista, koska asiat on kerrottu netissä jo miljoona kertaa ja toisekseen olen huono analysoimaan makuja tarkasti.

Aamukahvin tilalla hörppäsimme Mikkellerin Jackie Brownin, jonka kesällä haalasin Helsingistä. Valitettavasti tällä kertaa Mikkeller petti ja itse en oluesta niin välittänyt. 3/5 pojoa.

Ostosten (kukkoja ja Öljypuun tuotteita), Rosson ja Houkutuksen jälkeen siirryttiin Gloriaan yhdelle tai kahdelle. Ajatus oli käydä vielä illalla Pannuhuoneella, jos jaksaisimme sinne asti odotella. Pannuhuone aukeaa vasta klo 18, joten emme koskaan pääse sinne asti. Eipä tälläkään kertaa.

Valitsin olueksi St. Bernardus Abt 12:n, jolla Olutoppaan perusteella on loistava hinta/laatu-suhde. En varmaan ihan täysin olutta ymmärtänyt, kun en siitä hunajan lisäksi juuri muuta löytänyt, mutta maku oli kyllä loistava. 4/5.

Johanna osti seuraksi Good Forcen, joka myös osoittautua maukkaaksi ja muutenkin todella mielenkiintoiseksi. Olut on ilmeisesty myös aikamoinen harvinaisuus, kun Ratebeer:ssäkin on vain seitsemän reittausta. 4/5.

Olisin ollut jo valmis kotiapäin, kun jostain syystä tällä kertaa ei olut niin paljoa maistunut. Mutta päätimme jäädä vielä yhdelle, kun seuralaiseni tuntui viihtyvän sen verran hyvin. Otimme Good Forcen sisaren Dark Forcen. Kovasti pelkäsin vahvaa humalaisuutta, josta en yleensä pidä, mutta tässä se ei onneksi puskenut liikaa. Tykkäsin jälleen: 4/5.

Seuraavana olikin vuorossa 500. olut, joka tulisi olemaan Koffin kolmonen kotona illalla juotuna. Baarimikko tämän kuultuaan totesi, ettei tälläinen peli vetele ja tarjosi minkä tahansa oluen haluaisimme. Hänen suosittelun perusteella otimme Cuvée De Ranken. Jälleen onnistunut olut ja 4/5. Nousuhumalan siivittämänä fiilis oli tässä vaiheessa mitä parhain ja jatkui myös loppuillan kotona.

Helmikuussa varmaan juhlistetaan enemmän ja paremmin yhdessäoloamme, kun vietämme perinteisesti yhteissynttäreitä.