Näköjään blogaustiheys on harventunut. Nyt on kuitenkin lasissa Grafenwalder Vehnäolut ja olen valmiina koitokseen. Ajattelin kirjoitella tässä kirjoituksessa Tampereella asumisen ensimmäisestä kuukaudesta eli huhtikuusta.
Viimeisellä viikolla ennen muuttoa kävimme Kuopiossa katsomassa Elämäsi Valinta - Ihmislautapeli -teatteriesityksen, missä katsojat pystyivät äänestämään näytelmän kulusta 10 kertaa esityksen aikana. Ihan hauska idea, mutta ei tuo teatteri itselle kovin paljon iske.
Muuttopäivä oli 31.3. ja auto pakattiin niin täyteen kuin laillisesti saa (ikkunan alatasoon) ja vähän ylikin. Piti ottaa mukaan kolme konetta, akvaario, pari pyörää, vaelluskamat, työtuoli ja sitä rataa. Jyväskylässä syötiin pitsat ja ostettiin Heikille muuttoapukaljat. Auton täyttymisasteesta kertoo se, että kuusi kaljatölkkiä piti tunkea yksitellen viimeisiin löytyviin koloihin. Enempää ei olisi mahtunut, ei varmana!
Seuraavana päivänä eli sunnuntaina käytiin kävellen tutkimassa uusia seutuja (Hämeen museo on hieno) ja syömässä Plevnassa Tommin ja Oton kanssa. Otin makkarapannun. Ensi kerralla otan mustaa makkaraa, jota en ole koskaan maistanut.
2.4. alkavalla viikolla aloin käydä läpi asuinpaikkamme Tammelan ympäristön lounaspaikkoja. Ravintoloiden testaaminen on lempiharrastuksiani ja olin ajatellut Tampereella asuessani kokeilla tavallista tiheämmällä tahdilla eri paikkoja - varsinkin niitä, jotka tarjoilevat edullista lounasta (alle 10e). Pancho Villa oli bulkkimeksikolaista, jota ei voi suositella. Sen sijaan Hoa Xuan meni heti ihan lempiravintoloiden joukkoon. Buffetissa tarjoillaa useita maukkaita vietnamilaisia ja intialaisia kastikkeita, joista monet maut ovat olleet aivan uusia minulle. Tullintorin Ming Zhu Jiu Lou oli peruskiinalaista sushin kanssa. Ravunpyrstöistä plussaa, mutta muuten oli turha paikka. Japanilaista ramenia tarjoileva Ramen Hanabi kiinnosti kovasti, koska japanilaista ruokaa en ole juurikaan syönyt ja ennakkoluulo siitä on positiivinen. Annoin kokille vapaat kädet tehdä minulle nuudelisoppa, johon hän laittoi porsasta, maissia, levää, tofua, kaalia, sieniä ja kamabokoa, josta en pitänyt. Suolaista ja aika tylsää ruokaa. Kävimme myös viikolla katsomassa Tommin ja Satun kanssa Iron Sky -leffan ja uimassa Heikin kanssa Kalevan uimahallissa. 9.5e salin kanssa, auts.
7.4. viikonloppuna kävimme Vakoilumuseoassa, joka tuntui lähinnä Wikipedian lukemiselta seisaaltaan. Museoassa olisi saanut olla enemmän esineitä, kuvia, videoita ja muuta harvinaista materiaalia ja tietoa. Olen myös miettinyt Lenin-museota ja Poliisimuseota, mutta niiden lisäksi täällä ei oikein tunnu olevan kiinnostavia museoita. Kävimme viikonlopun aikana myös syömässä American Dinerissä (alkaa nämä “advanced” hampparipaikat jo kyllästyttää), New Chinese Food -lähikinkkilässä (halpa), uudessa panimopubissa Bar 101 beersissä (onneksi löytyi Tripel Karmelietia, kun paikan omat oluet olivat heikkoja) sekä Suomen parhaassa olutravintolassa Gastropub Tuulensuussa. Sain maistella minulle uuden Caroluksen oluen:
Gouden Carolus Cuvee Van De Keizer Rood (4 pojoa).
9.4. alkavalla viikolla kävin sitten testaamassa kasvisravintola Gopalin (hyvä sapuska, mutta kallis) ja Edun herkkukeitaan (perussafkaa halvalla) lounaat. Tiistaina kävin Ilkan kanssa syömässä illallisen Oluthuone Esplanadilla, jossa kokonaisena lampaankyljyksen kanssa tarjoiltu grillattu valkosipuli oli hyvin mielenkiintoinen makuelämys. Ruoan jälkeen siirryttiin Tuulensuuhun ja mukaan liittyi myös Tarmo. Yöllä käytiin vielä Cafe Europassa ja O’Connellissa. px tuli majoittumaan meille paluumatkallaan Istanbulista.
Aloimme joskus näinä aikoina katsomaan läpi IMDB:n top 250 -listan elokuvia, joita jompi kumpi meistä ei ole nähnyt. Ja vähän muitakin. Katsottua on tullut Avaruusseikkailu 2001 (yksi parhaista!), 12 Angry Men (keskinkertainen), Beautiful Mind (hyvä), Before Sunrise (hyvä), Borat (erikoinen), Lost in Translation (mjaa), La vita è bella (tylsä), Pan’s Labyrint (historiaosuus oli hyvä) ja Game of Thrones ensimmäinen kausi (ok).
13.4. viikonloppuna vender tuli piipahtamaan kylään ja kyyditsi ensin minua ja myöhemmin myös Johannaa ja Maria ympäri Tamperetta limusiinilla. vender ei ollut kertonut mitään etukäteen - ei edes soittaessaan alaovelta että hyppää kyytiin. Kokemukseni oli ikimuistoinen, kun tajusin venderin olevan 9 metrisen limon ratissa ja auton avoimen oven odottavan minua. Siellä sitä sitten istuttiin nahkapenkillä, juotiin olutta, ajeltiin ympäri Tamperetta ja käytiin Vaakon Nakilla syömässä. Kummasti liikenteessä muut väistivät ja kadulla ihmiset olivat kiinnostuneita tutustumaan. Hienoa, kiitos vene!
Sain myös elämäni ensimmäisen parkkisakon tuosta kotikadulta, missä ei ole aivan yksinkertaisia pysäköintisääntöjä. Koskaan ei tiedä, mihin auton saa, mutta tähän mennessä on aina saanut kyllä 200 m päähän vähintään kotiovesta. Kop, kop. Testattiin myös lähipubi Gastropub Praha, josta saa tsekkiläisiä oluita ja pientä iltapalaa. Maistelin makkaralautasen, missä oli mukana oluthaudutettua hapankaalia ja erikoisesti piparjuurimajoneesia dippinä.
16.4. alkavalla viikolla testasin Ravintola Thai & Laosen (herkullinen), New Garden -kiinalaisen (halpaa mättöä), “Suomen parhaan” intialaisen eli Swagathin (liian tulista) sekä tanskalaisia voileipiä tarjoilevan Ravintola Tivolin (ok).
Postissa tuli uudet Asicsin Kinseit. Juoksuharrastus on taas edistynyt, kun olen innostunut käymään lenkillä pari kertaa viikossa ja silloin tällöin suunnistamassa. Joinakin iltoina olen istunut pääkirjastolla (Metso on yksi Suomen hienoimpia rakennuksia) selvittämässä Pirkanmaan vanhojen kunnantalojen sijainteja ja historiaa. Minulla on kova yritys saada kuvattua mahdollisimman kattavasti alueen taloja nyt, kun asumme täällä.
20.4. viikonlopuksi lähdimme Jyväskylään moikkaamaan kavereita. Vietimme tutun ja turvallisen kaveriviikonlopun kokaten kebabia, läskipiirasta ja käymällä Ravintola Banthaissa (hyvä). Juostiin Jyväsjärven ympäri. Kotimatkalla kierreltiin hieman kuntia ja kuvasimme Muuramen, Korpilahden, Jämsän, Kuoreveden, Längelmäen, Eräjärven (2 kpl), Sahalahden ja Kangasalan vanhat kunnantalot. Längelmäen vanhassa talossa nykyään asuvat kutsuivat meidät sisälle kahville ja saimme mainion esitelmän talosta ja sen historiasta. Onneksi ei ollut tällä kertaa kiire, kuten yleensä kuntareissuilla on.
23.4. alkaneella viikolla kävin testaamassa ainoastaan Ravintola Borneon, jonka ovella olin käynyt kääntymässä jo kolme kertaa, kun paikka oli aina vain remontissa. Ravintolaa on kehuttu Tampereen parhaaksi ja olihan ne pöperöt ihan hyviä, mutta ei mennyt minulla kärkeen. Lisäksi kun kävin myöhemmin uudestaan, oli buffetissa täsmälleen samat ruoat kuin viimeksi vaikka viikonpäivä oli eri. Sattumaa tai ei, mutta pisteet laskivat.
27.4. lauantaina lähdettiin Virroille mökkeilemään. Lapsuudenkaverini Tommin porukoilla on mökki virroilla ja hän on säännöllisesti järjestänyt mökkireissuja kavereilleen jo kymmenen vuoden ajan. En ollut koskaan aiemmin paikalle päässyt, joten nyt viimein piti asia korjata. Mökillä oli vakiosetti eli saunaa, grillailua, olutta ja juttelua sekä tutustumista uusiin mukaviin ihmisiin. Kuvasimme tälläkin reissulla kunnantaloja: Ruovesi, Pohjaslahti, Virrat, Pihlajavesi, Keuruu (2 kpl), Petäjävesi (2), Koskenpää, Mänttä, Vilppula ja Juupajoki. Sain myös kuvattua Mänttä-Vilppulan kyltin, joten enää minulta puuttuu viiden kunnan kyltit.
Tänä vuonna Wappu tuli otettua lyhyen kaavan kautta, kun juuri alla oli rymyreissu mökillä. Istuttiin alkuillasta Sorsapuistossa piknikillä (tehtiin Edustusvaimon kanasalaatti), mistä siirryttiin jatkoille Otolle. Sattumalta hieman ennen keskiyötä päätimme lähteä kotia, mutta kun pääsimme katutasoon (Otto asuu Stockan yläkerrassa) olimme keskellä huimaa kulttuurisosiaalista ilmiötä. Suuret ihmismassat olivat liikkeellä ja kadulla oli uskomattoman paljon ihmisiä. Lähdimme käppäilemään kohti Hämeensiltaa, jossa oli juuri menossa teekkareiden hatutus. Ihmisiä oli aivan uskomaton määrä. Tuntui kuin kulkisi labyrintissa, missä ihmisistä muodostuvat seinät vellovat miten sattuvat. Teekkareiden ja muiden opiskelijoiden lisäksi paikalla oli myös maakunnan teinit. En ole koskaan aiemmin ollut vastaavassa väenpaljoudessa, paitsi ehkä Provinssirockissa Apulannan keikalla eturivissä vuonna 2001. Onneksi lähdimme ulos juuri kreivin aikaan ja saimme kokea tämän. Ei kyllä nähty kreiviä, hihi! Tuollaisen kansallisen bileillan kulku on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Joskus alkuillasta kaikki ovat niin iloisia ja positiivisia. Keskiyön aikaan tunnelma on löytänyt saturaatiopisteen, josta se alkaa muutaman tunnin päästä laskea nopeasti. Lopulta vain harvat kävelevät tyytyväisinä majoituspaikkojaan kohti partneri vierellään ja loput juhlijat hajoilevat valuneita meikkejää, humalaansa ja hitaasti etenevää nakkikioskijonoa.
Toukokuusta kirjoitan myöhemmin.